keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Järjenvastainen kestävyysvajelaskelma

”…kehityskulku on luonnollisesti todellisuudessa mahdoton”, toteaa valtiovarainministeriön (VM) raportti Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle, Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 49/2010, laskelmastaan (s. 47). Se päätyy asteittain kiihtyvään julkisen talouden alijäämän kasvuun vuoden 2015 jälkeen: päätevuonna 2060 alijäämä olisi jo noin 18 prosenttia ja julkinen bruttovelka noin 280 prosenttia bruttokansantuotoksesta (BKT). Jos lopputulos on järjenvastainen, sama koskee luonnollisesti olettamuksia, joiden varaan laskelma rakentuu. VM soveltaa kahta kikkaa.


Oletus ”julkisten tulojen voidaan korkeintaan odottaa kasvavan samaa tahtia kuin kokonaistuotannon arvon” tuntuu viattomalta, mutta ratkaisee suhdannevaihteluista puhdistetun budjettierotuksen alijäämäiseksi, noin prosentiksi BKT:sta lähtötilanteessa vuonna 2015. Kuitenkin nimenomaan valtion tuloverojen eli ansiotuloveron, pääomatuloveron ja yhteisöveron tuotto romahti suhdannekäänteen toukokuun 2008 jälkeen paljon nopeammin kuin BKT laski. Myös suhdannesidonnaiset tulonsiirrot kasvoivat BKT:ta nopeammin. Siksi myös kansantalouden palautuessa takaisin kohti tuotantopotentiaaliaan valtion verotulojen kasvu tulee olemaan BKT:n kasvua huomattavasti nopeampaa ja suhdanteista riippuvien tulonsiirtojen väheneminen nopeampaa kuin BKT:n kasvu. Valtion budjettialijäämän sopeutumisessa on vain noin puolen vuoden viive reaalitalouden kasvuun nähden.

Julkinen sektori oli selvästi ylijäämäinen suhdannehuipussa 2007 ja ylijäämäinen vielä normaalivuonna 2008, joten potentiaalisen tuotannon tasolla se on edelleenkin ylijäämäinen, koska valtion tulo- ja tulonsiirtojen perusteille ei ole tapahtunut mitään ratkaisevaa muutosta tänä aikana. Siis jo VM:n laskelmien lähtötilanne vuonna 2015 on liian pessimistinen julkisen sektorin alijäämän osalta.

VM:n toinen kikka on panna julkisen velan reaalikoroksi suurempi luku kuin BKT:n reaalikasvuksi, jolloin luonnollisesti saadaan absurdi räjähtävä alijäämä pienelläkin lähtötilan alijäämällä, ja räjähtävä velkakanta.

Kenen tehtävä on suitsia VM:n joukkio? Eversti Sampo Ahto lainasi kerran sotahistoriallisella matkalla saksalaista filosofia: ”On kolme asiaa, joita vastaan ei kannata taistella: iskulauseet, byrokratia ja inhimillinen tyhmyys”.

Asiasta aikaisemmin:
Hämähäkit papukaijoina
 
Miksi Suomen valtionlainojen korko ei ole alle Saksan? ja siinä erityisesti lopussa olevat linkit.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Suomalaisten saamiset ulkomailta ylittivät ulkomaisen velan.

Epämiellyttävä uutinen velkaantumasta kauhisteleville puhuville päille

SP 15.12.2010 Kuukausitiedote

Suomalaisilla enemmän saamisia kuin velkaa ulkomailta

Ulkomaista varallisuutta on tilastoitu nykymuodossaan vuodesta 1975 lähtien, ja siitä lähtien suomalaisilla on ollut enemmän velkaa kuin saamisia ulkomailta. Suomen ulkomainen varallisuusasema muuttui ensimmäisen kerran saamisvoittoiseksi huhtikuussa 2010. Lokakuun 2010 lopussa suomalaisten ulkomaiset saamiset ylittivät velan noin 10 mrd. eurolla. Tämän muutoksen taustalla on monia tekijöitä, mutta erityisesti siihen vaikuttavat omaan pääomaan liittyvät erät1) .

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/muut_uutiset/2010/uutinen_101215.htm

Terveiset Piksu palstalta
http://www.piksu.net/keskustelunaihe/my%C3%B6s-imf-puhuu-valtiontalouksien-tasapainottamisen-t%C3%A4rkeydest%C3%A4#comment-3756