sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Miksi Suomen valtionlainojen korko ei ole alle Saksan?

Pudottaisiko tukilakkoilun kieltäminen Suomen valtionlainojen koron alle Saksan? Näinhän pitäisi käydä. Vuoden 2009 Suomen EMU-velan kanta oli lähes 30 prosenttiyksikköä alhaisempi BKT:sta kuin Saksan 73,4 prosenttia, Suomen julkinen EMU-alijäämä oli 2009 2,5 prosenttia ja Saksan 3,0 prosenttia BKT:sta Eurostatin tilastojen mukaan.


Mutta miksi maailmassa ei ole Japanin valtionlainakriisiä vaikka sen valtiot velat ovat yli 200 prosenttia BKT:sta? Syy on tietenkin siinä, että Japanissa on valtaisa yksityinen finanssivarallisuus, joka toimii valtion velan hiljaisena takuuna. Japanin valtiolla on siis potentiaalista verotusvoimaa, jota sen vain ei tarvitse käyttää yksityisen varallisuuden verottamiseksi.

Suomalaisten yksityinen varallisuus jää kansainvälisissä vertailuissa yleensä selvästi jälkeen muista pohjoismaista ja länsieurooppalaisista maista, mutta meillä on kollektivisoitua finanssivarallisuutta puolestaan kansainvälisesti suhteellisen paljon. Erityisesti verrattuna Saksaan, jossa pakollisen työeläkejärjestelmän rahastot ovat vain pieniä puskurirahastoja, Suomi keikkuu yleensä EMU-maista kakkossijalla Hollannin jälkeen. Viimeisimmän käytettävissä olevan tilastotiedon mukaan vuodelta 2005 Saksassa pakollisen työeläkejärjestelmän rahastot olivat vain 4 prosenttia BKT:sta, Suomen vastaavan oltua 66 prosenttia; kaikki eläkerahastot olivat silloin Saksassa 17 prosenttia BKT:sta, Suomessa 76 prosenttia.

Kaiken lisäksi markkina-arvoihin laskettuna Suomen valtion nettovelka finanssivarallisuuden jälkeen oli vain 22 miljardia euroa 30.6.2010 eli vain noin 12 prosenttia BKT:sta. Mutta valtiovarainministeriön byrokraatit hommaavat meille Euroopan komissiolta moitteet ennustaessaan EMU-alijäämärajan rikkomista!

Miksi siis Suomen valtionlainojen korko on Saksaa korkeampi? Koska Suomen talouteen liittyy korkeampi poliittinen riski, ei enää Neuvostoliiton vuoksi, vaan sen vuoksi, että täällä ei ole ammattiyhdistysjohtajien suurta egoa kurissa pitävää työmarkkinalainsäädäntöä. Viennistä riippuvainen taloutemme voidaan halvaannuttaa nopeasti: yksi tärkeä vientisektori lakkoon ja sitä tukevat lailliset tukilakot muilla aloilla. Saksa elää myös viennistä, mutta ei salli tuki- eikä politikointilakkoilua; Ranska puolestaan on paljon Suomea enemmän palveluista elävä talous.

Tukilakkoilun kieltäminen viestisi joukkolainasijoittajille todellisesta poliittisesta vakaudesta eikä vain lumevakaudesta. Muuttamalla maamme markkinointistrategia lisäksi velkaongelmasta ja kestävyysvajeesta kärsivästä maasta tasaisesti vaurastuvan maan strategiaksi Suomen valtion lainojen korko pitäisi olla painettavissa pysyvästi alle Saksan korkotason. Pidemmän päälle säästö voisi olla puoliprosenttiyksikköä lainakannasta vastaten noin puolenprosenttiyksikön arvonlisäverokannan (ALV) alennusta; nykylainakannasta prosentti on noin 700 miljoonaa euroa eli 21 sadasosaa ALV:in tuotosta vuonna 2009.

Tukilakkoilun kieltämisen edut eivät suinkaan rajoittuisi valtionlainojen alentuvaan korkotasoon, vaan kaikki yrityksethän olisivat aikaisempaa valmiimpia investoimaan suomalaisiin työpaikkoihin, ei ainoastaan nyt jo Suomessa toimivat, vaan myös Suomea jatkuvasti analysoivat ulkomaiset yritykset. Mutta suuren egon omaavan kuvastin kuiskaa juuri niin kuin sille kerrotaan.

Tukilakkoilu ja työttömyyden puolittamattomuus
 
Mikä valtionvelka?

Valtion akuutin velkaongelman merkityksettömyys

Lannan levitystä

Julkisen talouden kestävyyslaskelmien hauhuu

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Jos valtiolla on varallisuutta 66% kansantuotteesta, eli noin 114 mrd euroa, niin mistä tuo nettovelka 22 mrd euroa tulee?

Jouko Ylä-Liedenpohja kirjoitti...

AA
Jos huolellisesti luet kirjoitukseni, en sano että Suomen valtiolla olisi varallisuutta 66% BKT:sta. Tarkistapa!
Tilastokeskuksen mukaan syyskuun 2010 lopussa valtion nettorahoitusvarallisuus (markkina-arvoihin)oli todellakin 22 miljardia euroa, mutta sen markkina-arvoinen velka oli melkein 84 miljardia euroa, erotuksen eli 62 mrd ollessa valtion rahoitusvarallisuuden markkina-arvon; ks.
http://www.tilastokeskus.fi/til/jyrt/2010/03/jyrt_2010_03_2010-12-17_tie_001_fi.html
jossa liite 1. + tuoteseloste.

Luepa myös muut kirjoitukseni tällä palstalla, erityisesti
http://joukoyla-liedenpohja.blogspot.com/2010/11/mika-valtionvelka.html
kuin myös
http://joukoyla-liedenpohja.blogspot.com/2010/09/hamahakit-papukaijoina.html

Jouko Ylä-Liedenpohja kirjoitti...

Siis 22 mrd on miinusta eli rahoitusvarallisuus miinus valtionvelka, mutta molemmat markkinahintaisina.