maanantai 14. kesäkuuta 2010
Valtion velka aleni toukokuussa
Valtiokonttori sai viimeinkin laskettua valtion likvidikassan 31.5.2010. Se kasvoi puolella miljardilla eurolla edelliskuukaudesta. Kun valtion velkakanta kasvoi toukokuussa vain 100 miljoonaa euroa, valtion todellinen velka aleni.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Mistä vastuullinen johtajuus?
Professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja valtiosihteeri Raimo Sailas, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, kaipaavat rehdimpää ja vastuullisempaa johtajuutta tämän päivän lehdissä, edellinen Helsingin Sanomissa ja jälkimmäinen Kanavassa 4/2010; Sailas mollaa euroalueen poliittisia johtajia, jotka rikkovat tekemiään sopimuksia ja viivyttelevät päätöksiä murehtiessaan vain uudelleenvalintaansa.
Eilinen The Times kertoi Englannin keskuspankin pääjohtajan Mervyn Kingin kieltäytyneen yleisestä 2.5 prosentin palkankorotuksesta, koska hänen palkkansa oli jo EKP:n Trichet’n palkan tasolla ja selvästi korkeampi kuin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtajan Ben Bernanken palkka. Kingin kieltäytyminen oli jo toinen. Edellisellä kerralla hän kieltäytyi vallan 100000:nen punnan palkankorotuksesta tultuaan valituksi toiseksi kaudeksi. Todellinen syy on Iso-Britannian budjettileikkaukset, jotka tulevat tavalla tai toisella koskemaan kaikkia kansalaisia. Tässä tilanteessa King haluaa nimenomaan osallistua vastuunkantoon; pääministeri David Cameron on jo alentanut palkkaansa viidellä prosentilla. Myös muiden huippupoliitikkojen ja huippuvirkamiesten palkat joutuvat leikkurin kohteeksi. Sama toteutettiin Irlannissa jo viime vuonna osana valtiontalouden saneerausta.
Kun SITRA käytti professori Paul Krugmania Suomessa, tämä vastasi toimittajan ”mitä meillä pitäisi tehdä” –kysymykseen, että alentakaa palkkoja ja lisätkää julkisia kulutus- ja investointimenoja. Media unohti lausuman tarkoituksellisesti. Krugman mitä ilmeisemmin tarkoitti juuri julkisen sektorin palkkoja. Ne ovatkin kasvaneet Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan nopeammin kuin yksityisen sektorin palkat, olipa vertailuvuosi 2008, 2005 tai 1995.
Media odottaa vesi kielellä Sailaksen leikkauslistaa: mistä valtiontalouden saneeraus aloitetaan.
Onko niin, että Ateenan ohella Helsinki on ainoa paikka, jossa poliitikot ja huippuvirkamiehet eivät osoita vastuullista johtajuutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinomisteriön sekä opetusministeriön kansliapäälliköiden jäsenyys SITRAn hallituksessa perustuu lakiin ja asetuksiin. Samanlaisia sporttelitehtäviä on monilla muilla huippuvirkamiehillä, siis tehtävät kuuluvat heidän virkoihinsa; vain vastuunkanto puuttuu.
Eilinen The Times kertoi Englannin keskuspankin pääjohtajan Mervyn Kingin kieltäytyneen yleisestä 2.5 prosentin palkankorotuksesta, koska hänen palkkansa oli jo EKP:n Trichet’n palkan tasolla ja selvästi korkeampi kuin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtajan Ben Bernanken palkka. Kingin kieltäytyminen oli jo toinen. Edellisellä kerralla hän kieltäytyi vallan 100000:nen punnan palkankorotuksesta tultuaan valituksi toiseksi kaudeksi. Todellinen syy on Iso-Britannian budjettileikkaukset, jotka tulevat tavalla tai toisella koskemaan kaikkia kansalaisia. Tässä tilanteessa King haluaa nimenomaan osallistua vastuunkantoon; pääministeri David Cameron on jo alentanut palkkaansa viidellä prosentilla. Myös muiden huippupoliitikkojen ja huippuvirkamiesten palkat joutuvat leikkurin kohteeksi. Sama toteutettiin Irlannissa jo viime vuonna osana valtiontalouden saneerausta.
Kun SITRA käytti professori Paul Krugmania Suomessa, tämä vastasi toimittajan ”mitä meillä pitäisi tehdä” –kysymykseen, että alentakaa palkkoja ja lisätkää julkisia kulutus- ja investointimenoja. Media unohti lausuman tarkoituksellisesti. Krugman mitä ilmeisemmin tarkoitti juuri julkisen sektorin palkkoja. Ne ovatkin kasvaneet Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan nopeammin kuin yksityisen sektorin palkat, olipa vertailuvuosi 2008, 2005 tai 1995.
Media odottaa vesi kielellä Sailaksen leikkauslistaa: mistä valtiontalouden saneeraus aloitetaan.
Onko niin, että Ateenan ohella Helsinki on ainoa paikka, jossa poliitikot ja huippuvirkamiehet eivät osoita vastuullista johtajuutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinomisteriön sekä opetusministeriön kansliapäälliköiden jäsenyys SITRAn hallituksessa perustuu lakiin ja asetuksiin. Samanlaisia sporttelitehtäviä on monilla muilla huippuvirkamiehillä, siis tehtävät kuuluvat heidän virkoihinsa; vain vastuunkanto puuttuu.
torstai 3. kesäkuuta 2010
Onko ilmakehän yläosa lämmennyt?
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen viittaa vieraskynässään ”Taloutta ei pidä kasvattaa vaan supistaa”, Helsingin Sanomat 26.5.10, usein esiintyvään väitteeseen talouskasvusta hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana ja jatkaa topakasti: ”väite ei voi olla viisauden alku, koska se ei hyväksy tosiasioita”. Hieman myöhemmin hän kuitenkin hyväksyy vielä useimmin totena pidetyn kasvihuonekaasuolettamuksen kirjoittaessaan ”maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähenemistä nollaan vuosien 2050-60 tienoilla”.
Kasvihuonekaasujen oletetaan estävän lämmön karkaamisen maapallolta takaisin avaruuteen. Jos olettamus pitää paikkansa, ilmakehän yläosa lämpenee. Sitä mitataan satelliittien ja sääpallojen avulla. Jo ennen Vaisalan radiosondein varustettuja ilmapalloja meteorologit lähettivät vetytäytteisin ilmapalloin mittalaitteita ulkoilmakehään; maahan pudonneet laitteet piti vain löytää. Havaintoja pitäisi siten olla olemassa yli sadan vuoden ajanjaksolta, onhan Vaisalakin melkein 75 v.
Osoittavatko havaintosarjat ilmakehän yläosan lämmenneen? En ole mistään löytänyt siitä viitettä. Kun Helsingin Sanomat on profiloitunut sekä toimittajiensa että lukijoidensa mielipidelehdeksi, voisiko professori Hukkinen selventää keskustelun tilaa tältä osin ja julkistaa kyseisen aikasarjan?
Jos olettamus ei pidä paikkaansa, kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiseen tähtäävä politiikka on sekä kansallisesti, EU-tasolla että kansainvälisesti kuluttajien, yritysten ja julkistalouksien kannalta täydellistä tuhlausta. Vielä pahempaa on politiikkaan liittyvä aivopesu länsimaissa. Uskonnon julistamisen asemasta tarvitsemme todellakin tosiasioihin perustuvaa päättelyä ja ennen kaikkea tosiasioiden julkistamista.
Kasvihuonekaasujen oletetaan estävän lämmön karkaamisen maapallolta takaisin avaruuteen. Jos olettamus pitää paikkansa, ilmakehän yläosa lämpenee. Sitä mitataan satelliittien ja sääpallojen avulla. Jo ennen Vaisalan radiosondein varustettuja ilmapalloja meteorologit lähettivät vetytäytteisin ilmapalloin mittalaitteita ulkoilmakehään; maahan pudonneet laitteet piti vain löytää. Havaintoja pitäisi siten olla olemassa yli sadan vuoden ajanjaksolta, onhan Vaisalakin melkein 75 v.
Osoittavatko havaintosarjat ilmakehän yläosan lämmenneen? En ole mistään löytänyt siitä viitettä. Kun Helsingin Sanomat on profiloitunut sekä toimittajiensa että lukijoidensa mielipidelehdeksi, voisiko professori Hukkinen selventää keskustelun tilaa tältä osin ja julkistaa kyseisen aikasarjan?
Jos olettamus ei pidä paikkaansa, kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiseen tähtäävä politiikka on sekä kansallisesti, EU-tasolla että kansainvälisesti kuluttajien, yritysten ja julkistalouksien kannalta täydellistä tuhlausta. Vielä pahempaa on politiikkaan liittyvä aivopesu länsimaissa. Uskonnon julistamisen asemasta tarvitsemme todellakin tosiasioihin perustuvaa päättelyä ja ennen kaikkea tosiasioiden julkistamista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)