Ehkei ollut ensimmäinen
kerta, kun potkut tulivat välittömästi kansainvälisen uutistoimiston
palveluksessa olleelle suomalaisen toimittajakoulun käyneelle haastatellun lausunnon manipuloinnin johdosta, kuten Agence
France-Presse (AFP) teki hiljakkoin. Sen täkäläinen toimittaja luki Kauppalehden haastattelun
valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta, jonka Kauppalehden toimittaja oli
otsikoinut ”Suomi ei hirttäydy euroon hinnalla millä hyvänsä ja kaikkiin
tilanteisiin varaudutaan”, mutta AFP:n toimittaja pani sen käännöksessään suorana
lainauksena Urpilaisen suuhun eikä Kauppalehden tulkintana Urpilaisen
sanomisista.
Mitä siitä tulisi, jos
AFP, Associated Press (AP) ja Reuters välittäisivät jatkuvasti uutisia, jotka
eivät pidä paikkaansa? Kyse ei siis suinkaan ole toimittajan vaan
uutistoimiston uskottavuudesta.
Mutta ikioma Helsingin
Sanomat (HS) näkee asian aivan päinvastoin. Sen kulttuuriosaston uutisanalyysi ”EU huojuu
kirjainten varassa” kirjoitti 14.7.2012, että ”Pienestä riippuu sanojen
ammattilaisen leipä ja uskottavuus” moralisoidessaan AFP:n erottamista.
Ilmeisesti HS:ssa ei
edelleenkään ole toimitushuoneissa seinillä eettistä huoneentaulua, toimittajan
kymmentä käskyä, kun se pyrkii kääntämään lukijoidensa eettiset sarvet poispäin
uutisvälityksen luotettavuudesta; sanojen ammattilainen on aivan eri ammatti
kuin uutisvälityksen ammattilainen.
Valitettavasti Suomessa
toimituskulttuuriin kuuluu haastatellun lausuntojen oikominen ja tarkoitushakuinen
tulkitseminen vähintään siten, että otsikointi ja väliotsikot eivät vastaa
haastattelun todellista sisältöä.
.jpg)