maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kokoomuksen kehityskeskustelut


”Kuulkaas, meidän tehtävä täällä eduskunnassa on järjestää työttömiksi joutuville töitä tai muutoin taata heille sama elintaso kuin työssä ollessaan”, keskeytti Kimmo Sasi kokoomuksen kansanedustajille tamperelaisen edustajan Kari Kantalaisen kutsusta pitämäni alustuksen työttömyyttä pysyvästi alentavista keinoista keväällä 1997; Sasi saapui ja poistui kesken esitykseni. Paikalla oli myös kokoomuksen eduskuntaryhmän silloinen ja nykyinen puheenjohtaja; Arto Satonen eduskuntaryhmän silloisessa avustajan roolissa piti keinojani uusliberalismina.

Kollegani professori Ted Bergstrom, University of California – Santa Barbara, kysyi noin 12 vuotta sitten minulta eräässä konferenssissa, että mikä teitä suomalaisia vaivaa, kun olette useiden mittareiden perusteella taloudellisesti alisuoriutuva kansakunta muihin pohjoismaihin verrattuna, vaikka toisinaan pärjäätte tilapäisesti erinomaisesti. Kerroin hänelle yllä olevan ensikohtaamiseni Kimmo Sasin kanssa ja kerroin myös, että kyseessä on Suomen oikeistolaisin ja periaatteessa markkinahenkisin hallituspuolue.
- Kas vaan. Nyt ymmärrän, totesi professori Bergstrom. 

YLEn mukaan pääministeri, puheenjohtaja Stubb on käynnistänyt kokoomuslaisille kehityskeskustelut; tarvetta todella olisi työllisyys- ja työttömyysrintamalla. Työväen presidenttikin voisi herätellä koko poliitikko-, lobbari- ja toimittajakaartia.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Miten lisää työpaikkoja ja nopeasti?


Alentamalla työeläkevakuutusmaksu heti vakuutusmatemaattisesti oikealle tasolle! Siis tasolle, jolla tällä hetkellä työelämään tulevan nuoren kannalta työuran aikana maksettavien (sekä työnantajan että työntekijän) eläkevakuutusmaksujen nykyarvo vastaa hänen eläkkeellä oloajan eläke-etuuksien nykyarvoa. Molemmat nykyarvot ovat siis tämän päivän rahassa ja ovat diskontatut eläkesäästöjen vaihtoehtoistuotolla kansainvälisesti hyvin hajautetussa sijoitussalkussa.

Tällaista eläkejärjestelmää kutsutaan vakuutusmatemaattisesti rehdiksi (actuarially fair). Rahoitusteoriassa vastaava käsite on nollanettonykyarvoinen liiketoimi, sijoitus tai investointi.

Äkkirysäyksellä tehtävä työeläkevakuutusmaksun alentaminen on ainoa työllisyyttä nopeasti kasvattava keino, joka hallitukselta on unohtunut Pandoran lippaaseen: Toivo.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Riemuylioppilaan puhe

Lukuvuoden päättäjäiset, Virtain lukio, 31.5.2014:

Hyvät uudet ylioppilaat, arvoisat juhlavieraat!
Ylioppilaskeväänä 50 vuotta sitten olin eräässä mielessä urani huipulla: en ole koskaan tuntenut tietäväni niin paljoa niin monesta asiasta kuin silloin.

Väitellessäni tohtoriksi 12 vuotta myöhemmin tilanne oli aivan päinvastainen: tunsin tietäväni tavattoman vähän tavattoman harvoista asioista.

Vähin erin kouliintui kyky erottaa, mitä tietää ja mitä ei tiedä.
Teillä uusilla isänmaan toivoilla on elämä edessä. Lähivuodet tulevat olemaan elämänne parhaimmat vuodet. Osalle teistä koulutusalan valinta on jo selviö, mutta epävarmuus lienee yleisin olotila.

Osa teistä on jo saanut neuvoja, joihin tulette myöhemmin pettymään; erityisen petollinen paikka on kokemukseni mukaan opiskelijakahvilat, joiden pöydissä hurjimmatkin huhut muuttuvat täysin varmoiksi totuuksiksi.
Käsityskannoistaan varman kaveripiirin asemasta luottaisin enemmän omaan tiedon hankintaan eri urapoluista ja niitä tukevista opinnoista kuin vanhemmilta opiskelijoilta saatuihin neuvoihin; kannattaa kokeilla itse, vaikka kavereita kuuntelisikin.

Kun lähdin Kauppakorkeakouluun - nykyisin Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu - tavoitteeni oli vain valmistua ekonomiksi, joka oli siihen aikaan kolmivuotinen tutkinto, ja päästä työelämään mahdollisimman pienin opintoveloin.

Opiskelijaraflassa ajatustenvaihto herätti kuitenkin toiveen päästä ulkomaille pidemmäksi ajaksi. Pääsinkin kesäharjoittelijaksi Irlantiin ja ekonomin tutkinnon jälkeen vaihto-opiskelijaksi USA:han.
Jo Irlannin kesä oli todellista kansainvälistymiskylpyä; harjoittelijoita oli parista kymmenestä eri maasta ja minut pantiin asumaan neljän ranskalaisen kanssa kun muut eivät voineet sietää heitä; USA:ssa asuin asuntolassa, jossa oli yli 90 eri kansallisuutta.

Maisteriksi valmistumisen jälkeen olin kolme vuotta harjoittelijana puunjalostusteollisuudessa ja metallituoteteollisuudessa. Amerikan vuosi oli kuitenkin antanut sellaisen perustan, että halusin jatkaa opintojani tohtoriksi, mihin sain lopulta onnekkaasti tutkijan paikan.
Nyt ulkomailla opiskelu ja kansainväliset työurat ovat täysin tavanomaisia; aikanamme 1956 – 1964 Virtain yhteiskoulussa ainoa kosketus kansainvälisyyteen lienee ollut koulussamme vieraillut entinen lähetyssaarnaaja.

Koulumme tarjosi valmiudet päästä opiskelemaan ja myös suorittaa tutkinnot tahoillamme. Silloisillakin resursseilla olisimme voineet saada paljon muhkeammat eväät tulevaisuudelle, jos kouluopetuksen tavoite ei olisi ollut minimoida reputtaneiden määriä. – Organisaatioilla on valtaisa kyky parantaa juuri niitä toimintoja, joita mitataan.

Kouluaineista matematiikka osoittautui ylivoimaisesti hyödyllisimmäksi tiedeurani kannalta, paljon hyödyllisemmäksi kuin kaikki kieliopintoni yhteensä; olin ilmoittanut kirjoittavani pakollisena pitkän matematiikan, mutta opettajamme tuli oitis suostuttelemaan, että peruisin valintani: ”Tiedätkö, että tuhoat urasi”.

Nykyisin lukion päättäneillä on jopa parempi kielitaito kuin minulla oli opiskeltuani kolme vuotta englantia Kauppakorkeakoulussa.

Ruotsin opettajamme Trygve Nordström, legendaarinen Pamba, oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta hän puhui meille pääasiassa suomeksi. Opimme häneltä kuitenkin enemmän elämän viisauksia kuin muilta opettajilta yhteensä. Yksikään ei reputtanut ruotsinkielessä hänen aikanaan.

Hänellä oli rautaiset opetusmetodit ”emme opi täällä elämää vaan koulua varten” –hengessä. Jokainen joutui hänen kannustavien testiensä kohteiksi, myös minä: sanopa rhododendron. Toistin sen, mutta ”Ei sinne päinkään”, sanoi Pamba, jatkaen: lausupa nimeni. Äänsin, johon Pamba: ”E ei, etkä ikinä opikaan”.
Tavoitteet kannattaa elämässäkin valita niin läheltä ja asettaa siten, että ne ovat saavutettavissa. Jos teillä on jokin unelma kuten kirjan kirjoittaminen tai Himalajalle nousu, uskaltakaa yrittää toteuttaa se jossain elämänne vaiheessa.

”Good luck”, ylioppilaat! Kaunista kesää kaikille!
(Kuva: Foto-Riitta, Virrat)