torstai 26. helmikuuta 2015

Hajoaako Syriza?

The Telegraph -lehti kertoo Syrizan pitäneen myrskyisän sisäisen 12 tunnin kriisikokouksen, jossa puolueen vasen laita on kyseenalaistanut Kreikan saavuttaman sovun Troikan kanssa. Sen kirjaimen mukaan Kreikka on tukevasti Troikan holhouksessa, mutta Kreikka haluaa testata vapautensa rajoja keskeyttämällä yksityistämiset.

The Telegraph'in diplomaattilähteet Ateenassa sympatisoivat Syrizaa, koska edellisen hallituksen neuvottelemat yksityistämissopimukset on tehty Kreikan oligarkkien eduksi; rahat yksityistämisistä eivät päätyisi valtion kassaan vaan oligarkeille.

Kun maa on korrruptoitunut, sitä ei hetkessä muuteta. Jostain saksalaisesta lehdestä luin kommentaarin, että Kreikan ongelmien tausta on siinä, että sen kansa ei ole kokenut mitään, mikä länsimaissa vastaa renesanssia, uskonpuhdistusta ja valistusta, vaan on keskiajalta suoraan nykyaikaan siirtynyt kansa; ortodoksinen uskonto on ollut niin voimakas säilyttävä voima. Yksi Syrizan ongelmista onkin, miten saada verotetuksi kirkon valtaisaa omaisuutta.

Puolueen sisäisillä valtataisteluilla on kuitenkin taipumus halvaannuttaa puolueen päätöksentekokyky pysyvästi tai hajottaa nopeasti koko puolue. Suuret kansanjoukot eivät kuitenkaan vielä ole kaduilla.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kreikan velkojen takaisinmaksu vaikeuksissa

Kreikalla on "likviditeettiongelmia" maksaa velkansa ajallaan Euroopan Keskuspankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle, ilmoitti valtiovarainministeri Varoufakis tänään radiohaastattelussa Reutersin mukaan. Hän haluaa julkisilta lainoittajilta saatujen velkojen leikkausta: "Ich spreche über Umschuldungen, die unsere Schuldenlast deutlich senken.

Myöskään meneillään olevia energiayhtiöiden yksityistämisiä ei panna toimeen, vaikka viime perjantai-iltana Kreikka sitoutui niiden jatkamiseen. Onko Saksa liian pehmeä?

Schäuble on kovana: euroakaan ei Kreikalle makseta ennen kuin he ovat toteuttaneet sovitut toimet, mutta silti suosittelee Kreikan apuohjelman pidennyksen hyväksymistä.

Varoufakis sanoi puolestaan: "kaikista kollegoistani euroryhmässä kunnioitan eniten Schäublea; nautin kuunnella, kun hän puhuu, ja olla erimieltä hänen kanssaan". Todellista peliteoreetikon kaunopuheisuutta!

Minne kovanaamamme Antti Rinne on hukkunut? Vai onko hänelle selvinnyt, että Suomi ongelmineen on vain kymmenen vuotta jäljessä Kreikkaa?

Saksan lehdissä arvioidaan jo Kreikan kolmannen pelastusohjelman kokoa: 20 miljardia vähintäin, todennäköisesti 30 - 40 miljardia euroa.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Kreikan ehdottamat reformit kuin Suomesta

Kuin Suomen vaalikampanjasta ovat Kreikan ehdottamat reformit:, joiden pääkohdat se on julkistanut:


  • Creating a fairer tax system
  • Combating tax evasion
  • Tackling corruption
  • Targeting fuel and tobacco smugglers
  • Implementing labour reforms on collective contracts and bargaining agreements.
  • Tackling Greece's "humanitarian crisis" with housing guarantees and free medical care for the uninsured unemployed.

  • eli
    luodaan oikeudenmukaisempi verojärjestelmä
    taistellaan veronkiertoa vastaan
    käydään käsiksi korruptioon
    pyritään ottamaan polttoaineen ja tupakan salakuljettajat kiinni
    toteutetaan työmarkkinareformeja yleissitovien palkka- ja työehtosopimusten alalla
    käydään käsiksi "humanitaariseen kriisiin": taataan asunto ja vapaa terveydenhoito sairausvakuutuksen ulkopuolisille työttömille.

    Lisäys klo 12.18: Reuters nähnyt listan.
    Lisäys klo 20.22: Tätä lupaa Kreikka, jonka ainoa konkreettinen luku on, että ministeriöiden määrä pudotetaan 16:sta kymmeneen.

    sunnuntai 22. helmikuuta 2015

    Kreikan luova epämääräisyys jatkuu

    Kreikka lupaa jättää reformiluettelonsa euroryhmälle jo tänään eikä vasta huomenna. Tosin se ei Kreikan hallituslähteiden mukaan tule sisältämään mitään konkreettisia tavoitteita eikä tarkkoja lukuja.

    Reformiluettelossa Kreikan pitäisi sitoutua vähentämään korruptiota ja  veronkiertoa sekä uudistamaan julkisen sektorin rakenteita sekä olemaan yksipuolisesti panemasta toimeen mitään, joka on vastoin aikaisempia sopimuksia.

    Varoufakis odottaa kolmen institution, EU:n komission, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n hyväksyvän listan. Jos niin ei tapahdu, euroryhmän valtiovarainministerit kokoontuvat tiistaina Brysseliin.

    Näin pelleily tulee jatkumaan, kunnes joko Kreikan pankit kaatuvat tai Kreikan valtion kirstu on tyhjä. Syriza on hukannut neljä viikkoa, jonka se olisi voinut käyttää hyväkseen toisenlaisella pelillä, yhteistoiminnalla eurokumppaniensa kanssa.

    Odotin että tänä päivänä pääministeri Tsipras pitäisi uuden televisiopuheen, jossa hän valottaisi kansalle konkreettisemmin eilistä puhettaan, jossa hän sanoi todellisten vaikeuksien olevan vielä edessä, eli sitä minkälaisen Siperian kautta paluu Ithakaan tapahtuu.

    lauantai 21. helmikuuta 2015

    Ovatko Kreikan pankit auki tiistaina?


    Eilisillan sopimuksessa euroryhmän kanssa Kreikka lupaa vastata maan kaikista aikaisemmista rahoitussitoumuksista täysin ja ajallaan (huom: sanamuoto on sama jolla Eduskunta takasi Suomen pankit tammikuun lopussa 1993!) sekä panna toimeen aikaisemmin sovitut säästöt ja myöhässä olevat uudistukset.

    Mitä Kreikka sitten voitti? Pääministeri Tsipras tulkitsi eilisillan sopimusta tänään televisiossa siten, että Kreikka ”otti ratkaisevan askeleen jättää säästöohjelman ja pelastusoperaatiot sekä Troikan”, niiden valvojan. 

    Kansainvälisissä lehdissä taas korostetaan, että ainoat Kreikalle tehdyt myönnytykset ovat: 1. sopimuksessa ei puhuta Troikasta vaan kolmesta instituutiosta, 2. vuoden 2015 ensisijaisen budjettiylijäämän (ennen valtiovelan korkoja ja kuoletuksia) tavoitteessa otetaan huomioon kuluvan vuoden taloudelliset olosuhteet ja 3. Kreikka saa maanantai-iltaan mennessä esittää reformiensa luettelon.

    Tämän jälkeen instituutiot antavat siitä lausuntonsa ja euroryhmän valtiovarainministerit voivat hyväksyä sen tiistaina. Saksan valtiopäivät voivat sitten hyväksyä sen loppuviikosta kuten eräiden muiden maiden parlamentit, joukossa Suomi. Siten Timo Soinikin saa torstaina tai perjantaina tilaisuuden röykyttää hallitusta. Ja Kreikka saa jatkorahoituksen Troikalta maaliskuun alussa.

    Mutta mitä Kreikassa tapahtuu ensi tiistaina?

    Sopimuksen mukaan Kreikan hallituksen on maanantai-iltana esitettävä Troikalle käytännössä sama säästö- ja uudistusohjelma, jota vastustamalla hallituspuolueet voittivat tammikuun vaalit. Jos näin tapahtuu, kreikkalaiset ovat jälleen kaduilla ensi tiistaina, mutta hallitustaan vastaan. Pankit ovat auki, mutta kuinka pitkään Syriza voi hallita?

    Jos Tsipras kumppaneineen jättää sellaisen säästö- ja uudistusohjelman, jota kolme instituutiota ei voi hyväksyä, pankit ovat kiinni tiistaina, mutta kreikkalaiset ovat kaduilla ja hallituksensa puolella. Pankkeja ei voi pitää kiinni kuin päivän tai kaksi, jona aikana Kreikka eroaa eurosta; pääoman liikkeet tulevat ainakin säännöstelyn alaisiksi. Voiko Kreikan hallitus enää jatkaa sen jälkeen?

    Irlannin valtiovarainministeri sanoi tänään, että ilman eilistä sopimusta Kreikan pankit olisivat kaatuneet ensi keskiviikkona talletuspaon vuoksi ja että eilen ei pöydällä ollut mitään, jota voitaisiin pitää myönnytyksenä Kreikalle.

    Ratkaiseva tunti neuvoteltiin perjantai-illalla suoraan pääministeri Tsiprasin kanssa ilman valtiovarainministeriä, peliteoreetikko Varoufakisia. Tsipras siis päättää, ovatko pankit auki tiistaina.

    Kreikan hallitus on poliittisesti ajanut itsensä niin nurkkaan, että todennäköisimmin se  ei valmistele tämän viikonlopun aikana säästö- ja uudistusohjelmaa vaan Kreikan eroa eurosta. Game-of-chicken –peliä ei pidä alun alkaen aloittaakaan, sanoo yleinen intuitio.

    Vieläkö Syriza nauraa?


    Hallitseminen on tapaaminen realiteetin kanssa, ”Regieren ist ein Rendezvous mit der Realität", sanoi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble eilisiltana Brysselissä die Welt –lehden mukaan, jatkaen ”realiteetti ei usein ole niin kaunis kuin unelmat”.

    Pelastiko Schäuble kokoomuksen ja sosialidemokraatit Soinin nöyryytykseltä? Vai olivatko ne sittenkin parjatut markkinat, jotka sanelivat ratkaisun? Die Weltin artikkelissa Kreikan valtiovarainministeri, peliteorian oppikirjan kirjoittanut Varoufakis näyttää antautuneelta game-of-chicken –pelissään: hänen oli hyväksyttävä Brysselin sanelemat säästöt. Kreikan on maanantaina esitettävä uudistustoimiensa luettelo.

    Euroryhmä, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Kreikka sopivat kaksisivuisesta julkilausumasta, jossa ylistetään Kreikan viime vuosina tekemiä uudistuksia mutta jossa Kreikka samalla sitoutuu jatkamaan säästö- ja uudistuspolitiikkaansa. Der Spiegel -lehden artikkelin mukaan euroryhmän päällikkö Dijsselbloem soitti pääministeri Tsiprasille sen jälkeen kun Kreikalle oli esitetty euromaiden vaatimukset sisältämä muistio: "Se tai loppu" ("Das oder es ist Schluss"); Kreikka ei siis halunnut erota eurosta, Grexitiä.

    Troikan ja Kreikan keskinäinen luottamus on rakennettava uudestaan eilisen sopimuksen ollessa vasta ensi askel. Lopullisen avustusohjelman tarkennukselle on aikaa neljä kuukautta.

    Neljä kuukautta on pitkä aika. Vieläkö Varoufakis kykenee nauramaan, uhkasihan pääministeri Tsipras eräässä vaiheessa Venäjän tai Kiinan rahoitustuella?

    Lisäys klo 13.54: Reutersin artikkelin mukaan eilen perjantaina tallettajat nostivat miljardi euroa Kreikan pankeista. Joulukuusta 2014 lähtien niistä on paennut 20 miljardia talletuksia. Maanantaina Kreikassa on yleisen vapaapäivän vuoksi pankit kiinni.

    perjantai 20. helmikuuta 2015

    Verottaja elämänkumppanina kehdosta hautaan


    Risto Järvinen – Sami Järvinen “Verotuksen synkkä anatomia, Verottaja elämänkumppanina kehdosta hautaan” (Helarvo 2014) on isoisän ja pojan vero-opas hiekkalaatikolla leikkivälle pojanpojanpojalle olettaen nykyisen vuoden 2015 verojärjestelmän vallitsevan läpi hänen elämänsä.

    Kirjassa käydään havainnollisten esimerkkien avulla läpi tärkeimpien verojen luomat käyttäytymisen kannusteet, siis arvonlisäverosta ansiotulo- ja pääomatulojen kautta perintö- ja lahjaveroihin. Testamentin teon salatkin tulevat selviksi. Kirja on ajankohtainen ja puhuttelevasti kirjoitettu.

    Kirjasellaan tekijät tavoittelevat kansalaisten verotietoisuuden lisäämistä, minä puhuisin veroymmärryksen lisääntymisestä.

    Kirja on pakollista luettavaa kaikille kansanedustajaehdokkaille, erityisesti heidän taustajoukoilleen. Vietin sen kanssa kerrassaan mainion parin tunnin lukuhetken. Taisi olla ensimmäinen verokirja, josta en alleviivannut mitään.

    Opin kirjanpidon nimenomaan Risto Järviseltä, joka oli liiketaloustiede I:n lehtori aloittaessani opinnot Kauppakorkeakoulussa, myöhemmin menestyksekäs KHT-tilintarkastaja.