Kauppalehden (KL) pääkirjoituksessa oli 27.5.2008 melkein samoin sanoin sama kuin Helsingin Sanomissa sunnuntaina 25.5.08 valtiovarainministeri Jyrki Kataisen haastattelun yhteydessä otsikolla ”Lääkäreiden ja juristien verokikkailu loppuu”. KL:n ”Verotus remonttiin” kirjoitti Korkeimman hallinto-oikeuden helmikuisen päätöksen mahdollistavan ”sen, että asiantuntijat kuten lääkärit ja asianajajat voivat myydä palveluitaan yrityksen kautta ja nostaa tulonsa ansiotuloja edullisemmin verotettuina osinkotuloina ilman, että he ovat sijoittaneet yritykseen lainkaan omia varojaan”.
Miten on? Mahdollistavatko nykyiset verolait tällaisen ja kuinka suuri on verokikkailun veroetu?
Jos osinkoja jakavan osakeyhtiön nettovarallisuus on nolla, koko osinko on ensinnäkin ansiotuloa, mutta siitä 70 prosenttia on verotettavaa. Ansiotulo-osinkojen tosiasiallinen rajaveroaste on
(1) EMTR = 0.26 + (1-0.26)(0.7)MTR,
jossa MTR on ansiotulon rajaveroaste asianomaisessa tuloluokassa. Ansiotulo-osingon rajaveroaste on täten aina korkeampi kuin ansiotuloveroasteikon rajaveroaste, koska edellinen lähtee 26 prosentista, osakeyhtiön verokannasta, mutta jälkimmäinen alkaa nollasta.
Kuinka korkean tulisi MTR:n olla, että se olisi yhtä suuri kuin EMTR? Siis yksi tuntematon, yksi yhtälö, kun EMTR=MTR yhtälössä (1), josta voidaan ratkaista MTR = 53.9 prosenttia. Valtion tuloveroasteikon korkein rajaveroaste on 31.5 prosenttia yli 62000 euron verotettavasta tulosta. Jos kunnallisvero, kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksut ovat yhteensä 20.0 prosenttia, päästään 51.5 prosenttiin. Itse asiassa sekä kunnallis- että valtion tuloveron ansiotulovähennykset pienentyvät tässä tuloluokassa ja siksi ne kumpikin korottavat 0.9 prosenttiyksikköä ansiotulon todellista rajaveroastetta MTR:ä, joka on täten 53.3 prosenttia noin 63000 euroa ylittävistä ansiotuloista.
Tämän mukaan ansiotulo-osingot eivät nauti palkkatuloon nähden veroetua, paitsi kunnissa joissa kunnallisveroaste on korkeampi kuin tässä laskelmassa, joka suunnilleen vastaa Helsinkiä.
Mutta ”piru on yksityiskohdissa”, sanovat amerikkalaiset sopimusoikeusjuristit, vaikka roomalaisten ”laki ei ota huomioon yksityiskohtia”. Luetaanpa lakia kuin se on kirjoitettu.
Laki varojen arvostamisessa verotuksessa (VAV) 2005/1142 säätää julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisesta arvosta eli osakekohtaisesta nettovarallisuudesta, jonka perusteella yhtiön jakamien osinkojen pääomatulo-osuus ratkeaa. VAV:n 2 §:n mukaan tällaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella vähentäen velat varoista.
Uuden osakeyhtiölain mukaan osakepääoman minimi on vain 2500 euroa eli osakkeen matemaattinen arvo on käytännössä nolla, joka koskee uutta aloittavaa yhtiötä. Mutta uuden osakeyhtiölain mukaan osinkoja voi jakaa tilikaudelta jo ennen sen päättymistä.
Kun VAV:n mukaan matemaattinen arvo on verovuotta edeltävän tilinpäätöksen nettovarallisuus, siis vähentämättä jaettuja osinkoja, yhtiöllä on verotuksessa nettovarallisuutta vuosittaisen veronjälkeisen voiton verran, vaikka yhtiö olisi joka vuosi puhdistettu osingoilla eli vaikka osingonjaon jälkeen nettovarallisuus olisi vain minimi osakepääoman verran.
Tällöin osakeyhtiön kautta veroneuvoja myyvä vero-oikeuden professori tai terapiapalveluja tarjoava psykiatrian professori voivat jakaa yhtiöidensä veronjälkeisestä voitosta 9 prosenttia pääomatulo-osinkona ilman henkilökohtaista pääomatuloveroa, ja loput 91 prosenttia ansiotulo-osinkona. Ehto (1) korjaantuu siten seuraavaksi, EMTR = koko osingon tosiasiallinen rajaveroaste:
(2) EMTR = 0.26 + (1-0.26)(0.91)(0.7)MTR.
Ratkaisemalla tästä MTR, kun EMTR =MTR, saadaan MTR = 49.2 prosenttia.
Osakeyhtiön kautta toimiminen antaa täten Helsingin kunnallisveroprosentilla korkeimpaan rajaveroasteluokkaan kuuluvalle neljän prosenttiyksikön veroedun rajaveroasteissa, vaikka yhtiön puhdistaisi joka vuosi osingonjaolla. Johtopäätös koskee nimenomaan sivutoimista yrittäjää.
Jos lääkäri tai juristi harjoittaa päätoimisesti ammattiaan osakeyhtiön kautta, hän maksaa ensimmäisestä ansioeurostaan jo 26 prosenttia. Siksi 63000 euron ansiotuloilla hänen kokonaisveronsa ovat noin 4500 euroa korkeammat. Asunto- ja autoveloissa painivan nuoren lääkärin tai juristin - olettaen heidän yrittäjinä ottaneen itselleen yhtä suuren eläkevakuutuksen kuin työnantaja olisi joutunut heille ottamaan - ei siten kannata toimia osakeyhtiön kautta.
Palkollisilla ansiotulovähennysten pienentymisen rajaveroa nostavat vaikutukset poistuvat hieman suuremmilla tuloilla. Siksi osakeyhtiön kautta toimivan päätoimisen lääkärin ja juristin veroetu korkeimmassa rajaveroasteluokassa putoaa lopulta vain hieman yli 2 prosenttiyksikköön. Heidän pitäisikin pystyä laskuttamaan osakeyhtiön kautta vielä yli 150000 euroa lisää saadakseen kurottua palkollisen veroedun kiinni.
Johtopäätös on siis se, että lääkärien ja juristien verokikkailu osakeyhtiön kautta on kannattavaa vain sivutoimisille, erityisesti jos heillä on varaa jättää nostamatta ansiotuloina verotettuja osinkoja ja käyttää yhtiöitään säästöpossuina, kuten kirjoitin 16.3.2008 ja 17.03.2008 tässä blogissa sekä hieman laajemmin työpaperissani viime joulukuussa.
Näissä laskelmissa kuvattu veroetu voitaisiin poistaa nopeasti kahdella tapaa:
1. lisätään VAV:iin säädös, että verovuotta edeltävän tilinpäätöksen nettovarallisuudesta vähennetään tilikauden osingot
2. korotetaan reippaasti ansiotuloveroasteikon ylintä tulorajaa, joka tämän vuoden asteikossa on 62000 euroa.
Ensimmäisen kaltainen säädös oli voimassa nykyisen eriytetyn tuloverojärjestelmän alkuvuosina. Se ei oleellisesti lisäisi todellista yrittäjän riskiä kantavien yrittäjien verotusta. Pääomatulo-osinkojen nettovarallisuusraja alenisi vain jaettujen osinkojen verran.
Tuloveroasteikon ylärajan nosto taas kannustaisi kaikkia nuoria ammattilaisia etenemään urallaan ja paiskimaan ylitöitä. Se koskisi vain noin ylintä 5 prosenttia ansiotuloista verotettuja.
Jos lisäksi 17.3.2008 kirjoituksessa suositeltu
3. säästämisporkkana toteutettaisiin, joka sekään ei vaadi mitään lausuntokierrosta,
kaikki täyspäivätoimisesti työssä olevat saisivat saman säästämisporkkanan kuin sivutoimiset professorijuristit ja –lääkärit yrittäjinä. Tietenkin samaan pystyvät todella huippukyvykkäät, päätoimiset lääkärit ja asianajajat, mutta heidän ansiohalukkuutensa varjelun pitäisi kuulua jokaisen hyvinvointivaltion puolustajan arsenaaliin.
torstai 29. toukokuuta 2008
sunnuntai 11. toukokuuta 2008
Palkkatuloa ei saa yhtiöstä verottomana!
Kotimaan uutisissa Helsingin Sanomat (10.5.08) otsikoi ”Lääkäreiden verokeinottelua yritetään saada kuriin ennen kesää” kertoen pääpuolueiden viimeaikaisista sanomisista ja kirjoittaa lopussa: ”Esimerkiksi lääkäri, jonka yhtiöllä on miljoonan euron nettovarallisuus, voi nostaa 90000 euron palkkatulot verottomana”. Uutisen väite ei pidä paikkaansa.
Lääkäreiden omistamilla osakeyhtiöillä ei ole verovapautta kuten ole muidenkaan ammatinharjoittajien osakeyhtiöillä eikä yhtiöiden omistajilleen maksama palkka ole verotonta tuloa.
Kaikki osakeyhtiöt maksavat veroa 26 prosenttia verotettavasta tulosta. Jos palkan jättää yhtiöön, se lisää yhtiön verotettavaa tuloa. Siksi yhtiöön jätetty palkka tulee aina verotettua.
Verohallinnon Verotilaston taulukon 3 mukaan ansiotuloista maksettiin vuonna 2006 veroa valtiolle, kunnille, kirkolle ja sairausvakuutusmaksuina Kansaneläkelaitokselle keskimäärin yhteensä 26.0 prosenttia. Yhtiöön jätetty palkka ei siten nauti veroetua keskituloiseen palkanansaitsijaan nähden.
Kun lääkärin, putki- tai sähköasentajan osakeyhtiön osake ei ole julkisesti noteerattu eli kun yhtiö on listaamaton, osakkeenomistajan tällaisista yhtiöistä saamat osingot ovat verotuksessa pääomatuloa, jos osinko on korkeintaan 9 prosenttia jakavan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos osinko on tätä korkeampi, lisäosinko tulee ansiotulojen verotuksen piiriin.
Jos pääomatuloiksi luokitellut listaamattomien osakeyhtiöiden jakamat osingot ovat omistajakohtaisesti korkeintaan 90000 euroa, hän ei maksa niistä henkilökohtaista pääomatuloveroa, mutta sen ylittävältä osalta kuten pörssiyhtiöiden osingoista.
Verojärjestelmämme verottaa samoin säädöksin listaamattoman yhtiön osakkeita omistavaa palkkatyöntekijää, eläkeläistä tai muuta passiivista sijoittajaa kuin oman osakeyhtiön kautta toimivia ammatinharjoittajia ja muita aktiivisia yrittäjiä. Se, mikä passiiviselle omistajalle on verotuksessa pääomatuloa, on sitä yhtäläisesti myös aktiiviselle omistajalle.
Monien maiden verojärjestelmät tuntevat jaon aktiivisiin ja passivisiin omistajiin, mutta samalla tietenkin syntyy houkutin kiertää säädösten aiottuja vaikutuksia. Ihminenhän on luonnostaan luova eikä verojuristi poikkea insinööristä tai Wall Streetin sijoitustuotteiden innovaattoreista. Siksi Suomen ei kannata harkita verojärjestelmässään nykyistä laajempaa jakoa aktiivisiin ja passiivisiin omistajiin.
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osinkojen veroetu 90000 euroon asti sijoittajaa kohti onkin ymmärrettävä: ensiksi esteeksi yhtiöiden listautumiselle, toiseksi kannusteeksi ryhtyä aktiiviseksi sijoittajaksi - listaamattoman yhtiön omistaja ei voi ratsastaa muiden tietämyksen varassa - ja kolmanneksi houkutteeksi ryhtyä aktiiviseksi yrittäjäksi.
Muistettava on myös, että kun koko verojärjestelmä otetaan huomioon, HS:ain uutisen miljoonaan euron yksityisomistus ei nauti läheskään samoja veroetuja kuin työntekijöiden yhdistyneet eläkesäästöt, joiden kasvottomien omistusten luovutusvoitot ja korkotuotot ovat kokonaan verovapaita - perintöveroista puhumattakaan.
Lääkäreiden omistamilla osakeyhtiöillä ei ole verovapautta kuten ole muidenkaan ammatinharjoittajien osakeyhtiöillä eikä yhtiöiden omistajilleen maksama palkka ole verotonta tuloa.
Kaikki osakeyhtiöt maksavat veroa 26 prosenttia verotettavasta tulosta. Jos palkan jättää yhtiöön, se lisää yhtiön verotettavaa tuloa. Siksi yhtiöön jätetty palkka tulee aina verotettua.
Verohallinnon Verotilaston taulukon 3 mukaan ansiotuloista maksettiin vuonna 2006 veroa valtiolle, kunnille, kirkolle ja sairausvakuutusmaksuina Kansaneläkelaitokselle keskimäärin yhteensä 26.0 prosenttia. Yhtiöön jätetty palkka ei siten nauti veroetua keskituloiseen palkanansaitsijaan nähden.
Kun lääkärin, putki- tai sähköasentajan osakeyhtiön osake ei ole julkisesti noteerattu eli kun yhtiö on listaamaton, osakkeenomistajan tällaisista yhtiöistä saamat osingot ovat verotuksessa pääomatuloa, jos osinko on korkeintaan 9 prosenttia jakavan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos osinko on tätä korkeampi, lisäosinko tulee ansiotulojen verotuksen piiriin.
Jos pääomatuloiksi luokitellut listaamattomien osakeyhtiöiden jakamat osingot ovat omistajakohtaisesti korkeintaan 90000 euroa, hän ei maksa niistä henkilökohtaista pääomatuloveroa, mutta sen ylittävältä osalta kuten pörssiyhtiöiden osingoista.
Verojärjestelmämme verottaa samoin säädöksin listaamattoman yhtiön osakkeita omistavaa palkkatyöntekijää, eläkeläistä tai muuta passiivista sijoittajaa kuin oman osakeyhtiön kautta toimivia ammatinharjoittajia ja muita aktiivisia yrittäjiä. Se, mikä passiiviselle omistajalle on verotuksessa pääomatuloa, on sitä yhtäläisesti myös aktiiviselle omistajalle.
Monien maiden verojärjestelmät tuntevat jaon aktiivisiin ja passivisiin omistajiin, mutta samalla tietenkin syntyy houkutin kiertää säädösten aiottuja vaikutuksia. Ihminenhän on luonnostaan luova eikä verojuristi poikkea insinööristä tai Wall Streetin sijoitustuotteiden innovaattoreista. Siksi Suomen ei kannata harkita verojärjestelmässään nykyistä laajempaa jakoa aktiivisiin ja passiivisiin omistajiin.
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osinkojen veroetu 90000 euroon asti sijoittajaa kohti onkin ymmärrettävä: ensiksi esteeksi yhtiöiden listautumiselle, toiseksi kannusteeksi ryhtyä aktiiviseksi sijoittajaksi - listaamattoman yhtiön omistaja ei voi ratsastaa muiden tietämyksen varassa - ja kolmanneksi houkutteeksi ryhtyä aktiiviseksi yrittäjäksi.
Muistettava on myös, että kun koko verojärjestelmä otetaan huomioon, HS:ain uutisen miljoonaan euron yksityisomistus ei nauti läheskään samoja veroetuja kuin työntekijöiden yhdistyneet eläkesäästöt, joiden kasvottomien omistusten luovutusvoitot ja korkotuotot ovat kokonaan verovapaita - perintöveroista puhumattakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)