perjantai 30. tammikuuta 2015

Vaikeasti työllistettävät


“Kyllä se niin on, että Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttajia, kun katsoo ympärilleen”, totesi arvokkaasti harmaantunut herrasmies toiselle vastapäätäni maatessamme Meilahden kirurgisella päivystyspoliklinikalla viime toukokuussa; Elinkeinoelämän valtuuskunnan Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa –raportti on päätynyt samaan, jota myös ylijohtaja Vartiainen propagoi haastatteluissaan ympäri Suomen.

Olin sen verran selvinnyt pökkeröstäni, että en voinut olla kysymättä: ”Mutta hyvät herrat, mihin poliitikkomme tarvitsevat työvoimatoimistojen listoilla olevat 640000 työtöntä ja työvoiman ulkopuolista työhaluista työnhakijaa”. Eipä herroilla ollut vastausta.

Joulukuussa 2014 työministeriön tilastoissa oli 616000 työhaluista työnhakijaa. Talousviisaat vartiaiset selittävät, että he ovat vaikeasti työllistettäviä, kun sitä kysyy heiltä julkisissa tilaisuuksissa. Mistä he tietävät sen?

En voi ymmärtää, miksi nykyajan työttömistä työhakijoista on tullut vaikeasti työllistettäviä, kun vielä 40 vuotta sitten työvoimatoimistoissa oli avoimia työpaikkoja enemmän kuin työnhakijoita; omaikäluokkani, joka oli 1960-luvun loppupuolella tullut työmarkkinoille, oli hyvin heikosti koulutettua verrattuna 2000-luvulla työmarkkinoille tulleisiin.

Jos työhön osallistumisen ja uusien työpaikkojen perustamisen kannusteita muutettaisiin, kuten olen tällä huutelupalstallani kirjoittanut, meille syntyisi vaalikaudessa enemmän työpaikkoja kuin niitä on poistunut vuodesta 1990.

Kysymys on siis kannusteiden analysoinnista eli päätöksiin vaikuttavista tekijöistä ex ante, kuten taloustieteessä tavattiin sanoa opiskeluaikanani. Nykyinen työmarkkinoiden moralisointi keskittyy vain huonojen kannusteiden johdosta tehtyjen valintojen seurauksiin eli ex post -havaintoihin.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus vääristää palkanmuodostusta



Helsingin Sanomat (HS) Mielipide julkaisi tänään 28.1.2015 kommenttini otsikolla "Arajärvellä on lakimiehen yhdenvertaisuuskäsite" seuraavasti:
Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus vääristää palkanmuodostusta. 
Professori Arajärvellä on lakimiehen yhdenvertaisuuskäsite, kun hän kritisoi (HS Mielipide 27.1) Juhana Vartiaisen ja kumppaneiden kirjoitusta (HS Mielipide 23.1) siitä, miksi ja miten työttömyysturva olisi tehtävä yhdenvertaiseksi.

Nykyisessä järjestelmässä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen peruspäiväraha vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työttömien työmarkkinatukea, mitä Arajärvi pitää yhdenvertaisena, koska molemmat rahoitetaan valtion budjetista.

Toimialan ulkopuolelta rahoitettava peruspäiväraha saadaan samanaikaisesti ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen osan kanssa mutta vastaavaa rahamäärää ei saada työssä oltaessa. Siksi palkoista sopivat eivät pane tarpeeksi suurta painoa sille, että huono maailmantila, työttömyys ja sen pitkittyminen, on osaksi seurausta heidän sopimistaan liian korkeista palkoista.

Toisin kuin Vartiainen ja kumppanit ehdottavat ansiosidonnainen työttömyysvakuutus pitäisi rahoittaa kokonaan toimialan sisäisin sekä työnantajilta että työntekijöiltä koottavin maksuin, jotta se ei vaikuttaisi palkanmuodostukseen ja lisäisi työttömyysriskiä.

----
Toistan: Siis sekä perusosa että ansiosidonnainen osa pitäisi rahoittaa toimialan sisäisin työttömyysvakuutusmaksuin. Vain tällöin vastuuttoman palkanasetannan seurauksia ei tuettaisi valtion budjetin kautta yleisistä työttömyysvakuutusmaksuista, mikä otettaisiin luonnollisesti alunperin huomioon palkoista ja työehdoista sovittaessa.

Lisäys klo 6.55: Parikymmentä vuotta sitten ehdotin, että kaikkien työntekijöiden olisi pakko ottaa itselleen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus, joka olisi siis järjestettävä vakuutusmatemaattisesti rehdin järjestelmän periaatteiden mukaisesti kaikkien työmarkkinoille osallistuvien ryhmien kannalta. Tällöin työttömyysvakuutusmaksu ei olisi vero, koska odotetut etuudet vastaisivat vakuutusmaksuja.