“Amerikkalainen
unelma löytyy Suomesta”, otsikoi Helsingin Sanomat hallintopäällikkönsä Jaakko Lähteenmaan
Merkintöjä-palstan pääkirjoitussivuillaan 9.4.2016 tukeutuen kanadalaisen professorin
Miles Corakin johtopäätökseen.
Professori
Markus Jäntin tutkimukseen viitaten ”Amerikkalainen unelma, kapuaminen
sukupolvessa isän alimmasta tuloviidenneksestä ylimpään, onnistuu
Yhdysvalloissa vain seitsemän prosentin todennäköisyydellä”, mutta Suomessa ”kapuaminen
alimmasta ylimpään tuloviidennekseen onnistuu pojista yli 12 prosentilla”.
Asian voi kertoa myös toisin: ”Suomessa todennäköisyys
pysyä isän seurana alimmassa tuloviidenneksessä on 30 prosenttia”, mutta ”alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan
amerikkalaisisän poika päätyy samaan alimpaan viidennekseen 42 prosentin
todennäköisyydellä”.
Se,
miltä vuosilta ja vuosikymmeniltä Jäntin tutkimuksen tilastot ovat, ei käy
selville.
Lähteenmaan
mukaan ”Suomen menestyksen avaimeksi Corak nimesi tasa-arvoiset
koulutusmallisuudet” pudottaen seuraavaksi: ”Jäntti on täsmentänyt erityiseksi
onnistumiseksi peruskoulu-uudistuksen, joka vähensi … sukupolvien välistä
tulokorrelaatiota”.
Siis
peruskoulu-uudistusko olisi Suomesta löytyneen amerikkalaisen unelman
taustalla?
USA:n
koulujärjestelmähän on nimenomaan aina nojannut ja nojaa peruskouluun, yhtenäiskouluun,
jossa 11-vuotiaana ei valita akateemisen ja ammatillisen tien välillä. Jos yhtenäiskoulu on niin mainio, niin
miksi se ei USA:ssa pidä yllä Suomen kaltaista sukupolvien välistä
tuloliikkuvuutta?
Kaiken lisäksi
Saksa, Euroopan talousmoottori jo seitsemättä vuosikymmentä, on koko ajan
saanut OECD:ltä ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä pyyhkeitä epädemokraattisesta
koulutusjärjestelmästään, jossa valinta akateemisen ja ammatillisen koulutusväylien
välillä tehdään jo 11-vuotiaana.
Suomessa
siirryttiin yhtenäiskouluun vähäväkisessä Lapin läänissä 1972 ja
runsasväkisellä pääkaupunkiseudulla 1977. Jos Jäntin tulotiedot ovat vuodelta
2010, vuonna 1977 peruskoulun aloittaneet pääkaupunkiseutulaiset olivat silloin
40-vuotiaita, Lapissa ensimmäiset peruskoululaiset 45-vuotiaita. Peruskoulun
käyneet ovat siten tämän vuosikymmenen alussa olleet tyypillisesti vasta uransa
puolivälissä.
Johtopäätös,
että sukupolvien välisen tulokorrelaation väheneminen johtuisi
peruskoulu-uudistuksesta, ei siten voi perustua elinikäisiin tuloihin vaan
joihinkin valikoituihin vuosiaineistoihin. Myös pari vuosikymmentä vuotta
sitten julkaistiin vertailuja, joissa Suomen sukupolvien välinen tuloliikkuvuus
oli länsimaiden huippua.
Lähteenmaan kirjoituksen osoite paljastuu sen lopusta: ”Amerikkalainen
unelma on uhattuna”; ”Koulutussäästöjen
kanssa kannattaa olla nyt tarkkana, ettei pesuveden mukana mene mitään
ylimääräistä, esimerkiksi amerikkalainen unelma”.