”Ei Suomi heikkoon taalaan kompastu” –näkökulmassa (HS 23.10.2009) toimittaja Jyri Raivio kirjoittaa: ”Yhdysvaltain hallinto sanoo pyrkivänsä vahvaan dollariin, Euroopan keskuspankki vakaisiin valuuttakursseihin”.
Missä ja koska ja kenen toimesta Euroopan keskuspankki on sanonut pyrkivänsä vakaisiin valuuttakursseihin? Se on päinvastoin ilmoittanut lukuisia kertoja pääjohtajansa sanomana että EKP:llä ei ole valuuttakurssitavoitetta. EKP:n hyvin tunnetusta inflaatiotavoitteesta ei seuraa euron vaihtokurssin vakaus, vaan sekä nimellisen että reaalisen korkotason vakaus.
Keynes sanoi asian monisanaisesti The General Theory - pääteoksensa (1936) loppupuolella ja selvimmin teoksessaan A Tract on Monetary Reform (1923): kansakunnan ei ole mieltä sitoa valuuttansa ulkoista arvoa (kultaan Keynesin aikana) vaan noudattaa sellaista korkopolitiikka, joka tuottaa mahdollisimman vakaan korkotason pitkällä aikavälillä.
Keynesiä lukematta jokainen Kullbergin aikaisen rahapolitiikan kokenut oppi asian Suomen 1990-alun laman kautta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Korko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Korko. Näytä kaikki tekstit
maanantai 26. lokakuuta 2009
perjantai 11. huhtikuuta 2008
EKP:n korkopäätös
Olen kirjoittanut tällä viikolla kahdesti, tiistaina 8.4.08 ja tänään 11.4.08, Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta englanninkielisessä blogissani osoitteessa
http://joukoy.blogspot.com/
Sen nimi Aatosekonomi yhdistää toisen etunimeni ja ensimmäisen tutkintoni. Tämän blogin nimen JYL juontuu opiskelijoiden minulle antamasta kutsumanimestä.
http://joukoy.blogspot.com/
Sen nimi Aatosekonomi yhdistää toisen etunimeni ja ensimmäisen tutkintoni. Tämän blogin nimen JYL juontuu opiskelijoiden minulle antamasta kutsumanimestä.
torstai 3. huhtikuuta 2008
Pohja, pohja ja pohja!
”Onko pohja nyt saavutettu?” kysyy Helsingin Sanomien kakkospääkirjoitus tänään 3.4.08 samaistuen siihen optimismiin, joka eilen vallitsi kansainvälisten uutistoimistojen välittämissä kommenteissa taloustilanteesta.
On kuitenkin erotettava osakemarkkinoiden pohjat velkakriisin pohjasta ja molemmat vielä erikseen reaalitalouden pohjasta. Voi olla, että olemme nähneet osakemarkkinoiden pohjat.
Tornitalojen rakentaminen vie aikaa eikä niitä keskeytetä puoliväliin. Siksi reaalitalouden pohja tulee myöhemmin kuin uusien rakennuskohteiden lainahanat on ruuvattu kireämmälle.
Maanantaina 31.3.08 http://joukoy.blogspot.com/ kirjoitti USA:n liittovaltion vekseleiden ja joukkolainojen hintakuplasta. Niiden markkinat ovat miljardeissa valtaisat ja sisältävät suuret piilevät sijoitustappiot, koska niiden korkotason yleinen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä on paremmin sopusoinnussa keskipitkän aikavälin reaalitalouden kasvunäkymien ja USA:n keskuspankin Fedin hintavakaustavoitteen kanssa.
Jos korkotason nousu on nopeata, pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat merkitsemään sijoituksensa taseisiin alhaisempiin markkina-arvoihin eli tekemään alaskirjaukset. Julkisesti noteeraamattomien sijoittajien ei tietenkään tarvitse kirjata sijoituksia taseisiinsa välittömästi markkina-arvoihin. Ne kärsivät sijoitustappion vasta silloin, kun sijoitetut varat vapautuvat sijoitettavaksi uusiin kohteisiin pienemmän uudelleen sijoitettavan määrän muodossa.
Todennäköisempää on kuitenkin se, että Fed luovii hallitun joukkolainojen korkotason nousun ratkaisevissa 2-5 vuoden jäljellä olevan juoksuajan joukkolainoissa. Tällöin alaskirjaukset eivät ole raportointikausittain niin näkyviä, vaan ne voidaan kattaa muiden sijoitusten tuotoista.
Sijoitustappioiden sulattelu perusliiketoiminnan kassavirroista vie aikaa. Siksi reaalitaloudessa velkakriisin aiheuttamaa pohjaa ei ole vielä katsottu.
On kuitenkin erotettava osakemarkkinoiden pohjat velkakriisin pohjasta ja molemmat vielä erikseen reaalitalouden pohjasta. Voi olla, että olemme nähneet osakemarkkinoiden pohjat.
Tornitalojen rakentaminen vie aikaa eikä niitä keskeytetä puoliväliin. Siksi reaalitalouden pohja tulee myöhemmin kuin uusien rakennuskohteiden lainahanat on ruuvattu kireämmälle.
Maanantaina 31.3.08 http://joukoy.blogspot.com/ kirjoitti USA:n liittovaltion vekseleiden ja joukkolainojen hintakuplasta. Niiden markkinat ovat miljardeissa valtaisat ja sisältävät suuret piilevät sijoitustappiot, koska niiden korkotason yleinen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä on paremmin sopusoinnussa keskipitkän aikavälin reaalitalouden kasvunäkymien ja USA:n keskuspankin Fedin hintavakaustavoitteen kanssa.
Jos korkotason nousu on nopeata, pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat merkitsemään sijoituksensa taseisiin alhaisempiin markkina-arvoihin eli tekemään alaskirjaukset. Julkisesti noteeraamattomien sijoittajien ei tietenkään tarvitse kirjata sijoituksia taseisiinsa välittömästi markkina-arvoihin. Ne kärsivät sijoitustappion vasta silloin, kun sijoitetut varat vapautuvat sijoitettavaksi uusiin kohteisiin pienemmän uudelleen sijoitettavan määrän muodossa.
Todennäköisempää on kuitenkin se, että Fed luovii hallitun joukkolainojen korkotason nousun ratkaisevissa 2-5 vuoden jäljellä olevan juoksuajan joukkolainoissa. Tällöin alaskirjaukset eivät ole raportointikausittain niin näkyviä, vaan ne voidaan kattaa muiden sijoitusten tuotoista.
Sijoitustappioiden sulattelu perusliiketoiminnan kassavirroista vie aikaa. Siksi reaalitaloudessa velkakriisin aiheuttamaa pohjaa ei ole vielä katsottu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)