Valtiontalous oikealle raiteelle

Tilastokeskuksen arvioima vuoden 2015 bruttokansantuotos BKT ei osoita reaalikasvua vuodesta 2010 ja oli edelleenkin 4,8 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2007, kansainvälisen rahoituskriisin käynnistyessä.

Vuodesta 2010 vuoteen 2015 kasvoivat julkiset investoinnit yli 12 prosenttia ja julkiset kulutusmenot lähes prosentin (mutta kokonaista neljä prosenttia vuodesta 2007). Myös yksityiset kulutusmenot kasvoivat 4,7 prosenttia samana aikavälinä - ja vallan 7,2 prosenttia vuodesta 2007.

Valtiontalous pysyi kuitenkin väärällä raiteella: syyskuusta 2010 tammikuuhun 2016 valtionvelka, nettoutettuna likvidikassan muutoksella, kasvoi lähes 36 miljardia euroa, kun syvimmän kriisin aikana syyskuusta 2008 syyskuuhun 2010 se oli jo kasvanut 20 miljardia. Syyskuusta 2008 valtionvelka on enemmän kuin kaksinkertaistunut, mutta BKT on supistunut.

Keynesiläisen talousideologian mukaiset julkisten kulutus- ja investointimenojen lisäämiset sekä yksityisen kulutuksen kasvattaminen julkisen velanoton avulla eivät siten ole saaneet koko kansantalouden kasvua liikkeelle.

Vuoden 2010 jälkeisen valtionvelan hallitsemattoman kasvun on mahdollistanut euroalueen ja koko maailman poikkeuksellisen löysä rahapolitiikka. Se takia tuhlaavatkin hallituksemme ovat saaneet lainaa nollakoroilla.

Pitkän aikavälin tasapainossa valtionvelan nimelliskorko on kuitenkin neljä ja puoli prosenttia, joka siis tullaan ylittämään jossain vaiheessa kun valtio uusii nollakorkoisia lainojaan, jos valtionvelka jatkaa kasvuaan.

Valtion holtiton velkaantuminen kertoo, että nykyiset veroasteet antavat täysin väärän viestin tulevaisuudessa toteutuvista veroasteista. Siksi valtiontalouden saattaminen terveelle pohjalle on kaikkien suomalaisten etu. 

Nopeimmin se saadaan oikealle raiteelle kiristämällä verotusta siellä, missä veronmaksajia on lukuisimmin. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa on helppo korottaa nopeasti; tuloverojen tuotto kasvaa pienentämällä ansiotulovähennyksiä; yhteisöveron tuotto saadaan kasvuun poistamalla velan korkojen vähennyskelpoisuus.

Velkojen korot vähennyskelvottomiksi osakeyhtiöverotuksessa

Viime vuosien vakio kohu-uutinen on ollut Suomessa toimivien kansainvälisten rahastojen tai yhtiöiden omistamien tytäryhtiöiden mitättömät verot. Viime päivinä on otsikoissa ollut sähköverkkoyhtiö Caruna; ks. YLEn uutinen ja Ilta-Sanomien haastattelu: "Ihan normaalilla suomalaisella kirjanpitokäytännöllä ja tuloskäytännöllä ...meidän verotettava tulos on nolla", toteaa yhtiön toimitusjohtaja.

Olen joskus luonnehtinut poliitikkojamme väpelöiksi, joita he ehdottomasti ovat tässä asiassa. Näyttää siltä, että myös heidän virkamiehensä ovat samaa lajia eli genreä Laura Lindqvistin sanoin Yliopisto-lehdessä 1/16.

Nykyisillä rahoitusmarkkinoilla oman pääoman ja velkapääoman raja on veteenpiirretty viiva. Siksi ei ole mitään mieltä yrittää verolaeissa määritellä sitä, mikä rahoitustapa on vierasta pääomaa ja tehdä sen kustannus vähennyskelpoiseksi.

Osakeyhtiöverokantamme on jo niin alhainen että on vihdoinkin aika tehdä velkojen korot vähennyskelvottomiksi osakeyhtiöverotuksessa eli yhteisöverotuksessa. Olen korostanut asian tärkeyttä tällä sivustolla jo yli seitsemän vuoden ajan ainakin seuraavissa kirjoituksissa

Verokeitaisiin maksettavat korot voitaisiin panna lähdeverolle

Osakeyhtiöiden maksamat korot vähennyskelvottomiksi!

Ulkomaalaisten yhtiöiden suomalaisten tytäryritysten veronmaksu Suomeen on vapaaehtoista

Verokeidasta hyväksikäyttävä monikansallinen yhtiö voi vähentää velankorot kahdesti verotuksessaan!

Valtiovarainministerit ovat tänä aikana vaihtuneet monesti vaan ei ministeriön vaakunaeläin

Ulkomaalaisten yhtiöiden suomalaisten tytäryritysten veronmaksu Suomeen on vapaaehtoista

"Valta on sillä, jota kuunnellaan", kirjoittaa Helsingin Sanomat tänään komissaari Olli Rehnistä. Saman lehden kotimaan sivuilla on pikku-uutinen (Aamulehdessä se oli tosin jo toissapäivänä paljon isompi uutinen) sairaalakonserni Mehiläisen verojen maksamattomuudesta Suomeen: erittäin voitollinen Mehiläinen tyhjätään Suomessa verotettavasta tulosta vähennyskelvollisin konserniavustuksin (Aamulehti) emoyhtiö Ambealle tai maksettujen velankorkojen (HS) avulla.

Tätä blogia lukevat ja lukemansa ymmärtäneet ovat olleet etuasemassa, koska jo 11.11.08 varoitin asiasta:

Verokeitaisiin maksettavat korot voitaisiin panna lähdeverolle

mutta minulla ei ole valtaa.

Suomen verottaja ja verolainsäätäjä ovat yli-mielisiä, koska niillä on tavattoman laajat valtuudet tulkita veronkierroksi melkein mikä tahansa yhtiön tekemä toimenpide. Siksi Suomessa ei ole selviä säädöksiä siitä, mikä osa liikevoitosta on Suomessa verotettavaa tuloa, vaikka tytäryhtiö olisi rahoitettu kokonaan ulkomaisella velalla jostain muusta saman konsernin osasesta, yleensä verokeitaassa sijaitsevasta rahoitusyhtiöstä. Kaikissa muissa tuntemissani maissa ovat tällaiset pykälät oman pääoman minimiosuudesta.

Suomen verottajalla ovat vastassa monikansallisten yhtiöiden veronkiertojuristit, jotka tietysti testaavat Suomen viranomaisten oikeuksien rajoja tulkita monikansallisten yhtiöiden liiketoimia veronkierroksi. HS:n uutisenkin mukaan Mika Lintilä heräsi vasta nyt oppositiossa. Miksi hän nukkui 11.11.08 kun hänen puolueensa oli johtava hallituspuolue? Ehkä häntä ei olisi kuunneltu.

Osakeyhtiöverokantaa ei ole pakko laskea!

Jos käyttöomaisuusinvestoinnit saisi heti vähentää täysimääräisesti verotettavasta tulosta ja jos luottokorot olisivat vähennyskelvottomia, mutta käyttöomaisuuden myynti luettaisiin samoin sataprosenttisesti verotettavaksi tuloksi, osakeyhtiöverokantaa ei tarvitsisi alentaa. Ehkä sitä voisi jopa nostaa. Investointi ei nauttisi välittömän poiston vuoksi mitään verotukea, koska sen kumoaisi käyttöomaisuusesineen myynnin täysi veronalaisuus; ks. veropoistot eivät tuota verotukea.

Leasing-rahoitusyhtiöitä verotettaisiin samoin.

Pankeille hyvitettäisiin asiakkaiden jo luottokoron vähennyskelvottomuuden muodossa maksama osakeyhtiövero, aivan kuin yhtiöveronhyvitysjärjestelmä toimi aikanaan. Pankkeja siis tosiasiassa verotettaisiin siitä marginaalista, jota ne ansaitsevat yli omien rahoituskustannustensa.

Osakeyhtiöiden maksamat korot vähennyskelvottomiksi!

Verokeitaiden käyttö konsernien rahoituksessa vähenisi huomattavasti, jos osakeyhtiöiden ulkomailta ottamien lainojen korot tehtäisiin Suomen verotuksessa vähennyskelvottomiksi, koska lähdeverojen periminen verokeitaisiin maksetuista koroista ei ole edennyt.

Korkojen kanavointi verokeitaiden kautta on vain yksi siirtohinnoittelun muodoista, joilla konsernit siirtävät verotettavaa tuloa Suomesta alhaisemman verokannan saarekkeisiin.

Tällöin valtiolla säilyisi etuoikeus maksaa korkonsa ulkomaille ilman lähdeveroa.

Osakeyhtiöiden verokantaa ollaan Hetemäen työryhmän esitysten nojalla laskemassa. Samassa yhteydessä olisi luonteva poistaa osakeyhtiöiden sekä kotimaahan että ulkomaille maksamien korkojen vähennyskelpoisuus.

Pankkeja ja luottolaitoksia ei tarvitsisi enää verottaa Suomessa kuin kotitalouksilta ja muilta kuin osakeyhtiömuotoisilta yrityksiltä saamistaan korkotuloista. Pitäisikö Hetemäen ryhmän jatkaa työtään?