Lääkärien osingot pääomatuloa, entä luovutusvoitot?

TV ja lehdistö ovat julistaneet lääkäreiden nostavan ammatinharjoittamisen tuloa verottomina osinkoina. Jokainen yrittäjä kuitenkin tietää, että osinko on jaettavissa vain osakeyhtiön maksaman 26 prosentin veron jälkeisestä voitosta. Lääkäriasemia pyörittäviä osakeyhtiöitä ei ole vapautettu verosta. Mistään tulon verottomuudesta ei siten ole kyse.


Ongelman ytimessä oleva Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisu koskee lääkäriasemayhtiötä, jossa on kantaosakkeita ja useita vastaanotto-osakesarjoja. Lääkäriasemalle tuleva lääkäri saa merkitä maksuttomasti vastaanottosarjan osakkeita. Yhtiön kirjanpidossa käsitellään kunkin lääkärin vastaanoton tulot ja menot erillään muista. Kantaosakkeiden tulos lasketaan lääkäriaseman hallinnointitoimintojen ja sijoitustoiminnan perusteella. Kunkin osakkeen oikeus yhtiön varoihin, siis vuosittain osinkoon, määräytyy asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan.


Koska yhtiöjärjestyksessä on lisäksi määräys, että osakkailla ei ole harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, KHO katsoi lääkäriasemayhtiön jakaman osingon osinkotuloksi, jota verotetaan joko tuloverolain tai elinkeinoverolain mukaan siitä riippuen onko osingonsaajana yksityishenkilö vai toinen osakeyhtiö kuten lääkärin omistusyhtiö. Yksittäinen lääkäri ei siten voi itse päättää sitä, minkä osan vastaanottonsa toimintatuloksesta hän saa osinkoina. Osingonjaosta samoin periaattein kaikkien vastaanotto-osakkeiden osalta päättää yhtiökokous, jossa kanta-osakkeen äänimäärä on kymmenkertainen vastaanotto-osakkeeseen nähden.


Julkisesti noteeraamattomien osakeyhtiöiden välillä osingot virtaavat verottomina, koska muutoin osakeyhtiövero ketjuuntuisi. Yksityishenkilö ei maksa lisäveroa julkisesti noteeraamattoman yhtiön jakamasta osingosta, kun verottaja käsittelee osinkoa pääomatulona ja jos henkilön pääomatulo-osingot eivät ylitä 90000 euroa vuodessa. Pääomatulo-osingot voivat olla korkeintaan 9 prosenttia osinkoja jakavan noteeraamattoman yhtiön nettovaroista edeltävän verovuoden tilinpäätöksessä.


Taloudellisen käyttäytymisen aakkoset alkavat vaihtoehtoiskustannuksesta, joka otetaan huomioon kaikessa. Työtön katsoo menettämiensä työttömyys- ja sosiaalietuuksien arvoa päättäessään työhön osallistumista; rakennusmies laskee menettämiään ansioita pohtiessaan talon rakentamista itse.


Siispä lääkäri olisi voinut sijoittaa omistusyhtiönsä tilillä olevat varat hyvinhajautettuun kansainväliseen osakerahastoon, joiden reaalituotto viime vuosisadalla oli hieman alle 7 prosenttia vuodessa esimerkiksi Dimson-Marsh-Staunton Triumph for Optimists (Princeton University Press 2002) -kirjan mukaan. Inflaatiolla lisätty yhtiön nollakorkoisten varojen menetetty nimellistuotto vastaa siten suurinta sallittua pääomatulo-osinkoa.


Lääkärien omisyhtiöistään nostamat pääomatulo-osingot ovat siten vaihtoehtoistuottoajattelun mukaan aitoja pääomatuloja.


Jos nuoren lääkärin yhtiössä oli edellisessä tilinpäätöksessä niukalti nettovaroja, lähes koko osinko verotetaan ansiotulona. Jos lääkäri työskentelee vain lääkäriasemalla, hänen on pakko nostaa ansiotulona verotettavaa osinkoa elättääkseen perheensä ja itsensä. Itse asiassa jo vuoden 2007 progressiivinen asteikko - ja vuoden 2008 vielä selvemmin - oli lieventynyt sellaiseksi, että nuoren lääkärin ei olisi kannattanut pitää osakeyhtiötä eikä siis ottaa ansiotulo-osinkoja vaan toimia pelkällä y-tunnuksella ja antaa verottajan jakaa ammatinharjoittamisen tulot pääoma- ja ansiotuloiksi.


Monet julkisessa virassa tai jo eläkkeellä olevat lääkärit pitävät yksityisvastaanottoa lääkäriasemilla. Heillä on päävirasta jo niin paljon ansiotuloja, että heidän kannattaa kanavoida lisätulot omistusyhtiöihin. Lopettaessaan vastaanottotoiminnan he myyvät tai purkavat yhtiönsä ja maksavat luovutusvoitosta pääomatuloveroa. Tällöin veroasteeksi muodostuu noin 47 prosenttia: osakeyhtiöveron jälkeen jokaisesta eurosta jää yhtiön tilille 74 senttiä, josta 28 prosentin luovutusvoittovero tekee noin 21 senttiä. Tämä on noin 8 prosenttiyksikköä alempi kuin korkein tosiasiallinen rajaveroaste työnantajan sotu-maksu mukaan lukien olisi, jos lääkäri olisi nostanut vastaavan määrän palkkana.


Korkeapalkkaisilla asiantuntijoilla on siten verokannuste perustaa säästöpossuyhtiöitä, joiden avulla he voivat muuntaa työtuloja verotettaviksi luovutusvoitoiksi. Ainoa este on siinä, että verottaja voi pitää realisoitua luovutusvoittoa elinkeinotulona, jos yhtiön liiketoiminta on muodostunut käytännössä yhden henkilön ammatinharjoittamisesta ilman merkittävää sijoitetun pääoman menettämisen riskiä. Siinä tapauksessa luovutusvoitto tulee suurimmaksi osaksi verotetuksi ansiotulona tavanomaisen progressiivisen asteikon mukaan.


Tilanne on sama kuin maatalousyrittäjällä, joka on myynyt maitokiintiönsä. Niillä on aidot, vaihtelevat markkinahinnat toisin kuin lääkäriasemien osakkeilla. Maitokiintiön luovutusvoitto on maatalouden elinkeinotuloa ja jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi. Myöskään rakennusmies ei voi jatkuvasti rakentaa itselleen taloja, asua niissä perheineen kahta vuotta ja myydä sen jälkeen talot verovapaasti, vaan verottaja katsoo toistuvat myynnit elinkeinotuloksi.


Kun KHO ratkaisun pohjana olevassa hakemuksessa lääkäriasemayhtiö lunastaa lääkäriasemalta poislähtevän lääkärin vastaanottosarjan osakkeet niiden kirjanpitoarvosta, jäin ihmettelemään sitä, miksi ennakkoratkaisua hakeneet eivät pyytäneet KHO:ta ottamaan kantaa siihen, onko lääkärin saama luovutusvoitto verotuksessa pääomatuloa vai elinkeinotuloa. Jälkimmäisessä tapauksessa se tulisi kokonaan verotettavaksi ansiotulona.


En ole lainkaan huolissani siitä, että osingot olisivat työtuloa, mutta olen huolissani KHO:n ratkaisussa kuvatun yhtiöjärjestelyn yhteydessä lääkäreille myytävistä sijoitusneuvoista. Yhtiöön jätetyt varathan tuottaisivat joka tapauksessa sijoitettuna yhtiön ulkopuolella, ja nyt vastaanotto-osakkeilla ei ole oikeutta kantaosakkeiden sijoitustoiminnan tulokseen.


Jos taas lääkärin omistusyhtiössä on myös menoja, vaikkapa kirjanpidosta ja lääkärin leasing-autosta, sinne pitää kanavoida myös verotettavaa tuloa noteeraamattomasta yhtiöstä nostettujen verovapaiden osinkojen lisäksi. Lisäksi tietysti nuorilla lääkäreillä on riski, etteivät he ota itselleen tarpeeksi suurta yrittäjäeläkevakuutusta. Työkyvyttömyyden vaara liittyy kaikkiin ammatteihin.