Miten voisimme hyötyä
vahvasta eurosta, kysyi Juha Nikulainen Aamulehdessä 22.1.14. Hän kirjoitti myös
aivan kuin euron ja dollarin kurssi olisi päätettävissämme.
Onneksi sitä ei sovita
kabineteissa, mikä koitui Suomen markan kohtaloksi, vaan euron vaihtokurssit eri
valuuttoihin nähden määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla.
Tällä hetkellä euro on
vahva dollariin nähden, muttei kovinkaan paljon, koska ostovoimapariteetin
mukainen vaihtokurssi, joka yhtäläistäisi vaihdettavien tavaroiden ja
palvelusten hinnat dollari- ja euroalueilla, on noussut koko euroajan
saksalaisen IFO-instituutin seurannan mukaan.
Vielä kymmenen vuotta ja nykyinen vaihtokurssitaso tulee edustamaan
pitkän aikavälin tasapainoa.
Markkinavoimat siis
jylläävät: dollarialue on tekemässä sisäistä revalvaatiota ja euroalue sisäistä
devalvaatiota.
Nopeuttaaksemme
taloutemme sopeutumista poliitikkojemme pitäisi vain panna toimeen sellaisia
rakenneuudistuksia, jotka nopeuttaisivat sisäistä devalvaatiota nimenomaan
Suomessa. Neuvot ovat olleet esillä julkisuudessa 1990-luvun laman alusta
lähtien, vaan eivät kelpaa poliitikoille eivätkä heidän taustajoukoilleen;
poliitikkojen kannattaa aina odottaa ulkopuolista onnenpotkua, joskus jopa
onnenpotkuja, kuten Lipponen ja Niinistö pääsivät nauttimaan sekä Nokian
rakettinoususta että euron devalvoitumisesta.
Mutta euron vahvuudesta
me olemme jo kaikki hyötyneet! Valtion lainojen reaalinen korkotasohan on jo
pitkään ollut lähellä nollaa kun niiden pitkän aikavälin taso on noin kolme
prosenttia. Hallitustemme olisi pitänyt säästää joka vuosi kyseinen erotus ja
sijoittaa varat pahan päivän varalle tanakoituvien talouksien (emerging markets) yritys- ja valtion
lainoihin; niiden valuutathan tulevat vahvistumaan sekä dollariin että euroon
nähden.
Hallituksemme eivät ole
säästäneet vaan alentaneet veroja; lisäksi ne ovat kyenneet lainaaman
nollakorolla ja jakaneet lisälainat hyvinä pitämiinsä tarkoituksiin; kaikki
suomalaiset ovat hyötyneet näistä ainakin epäsuorasti.
Myös yksityinen sektori
on nauttinut koko euroajan poikkeuksellisen alhaisista koroista, mikä on
hyödyttänyt kulutusta ja investointeja; kotitaloudethan kylpevät veloissa.