Kävin eilen illalla Eläketurvakeksuksen sivuilla, jossa on raportti "Työeläkkeiden indeksisuoja TEL:sta TyEL:iin". Aivan niin vuoden 2035 lisäeläkemeno ei ole kuin saamani käsitys Sutisen uutisanalyysista. Kyllä siinä 2,2 miljardissa on korkoa korolle vaikutus mukana nostamassa vuosittaista kokonaiseläkemenoa.
Mutta se ei muuta miksikään sitä, että Sutisen uutisanalyysi on sekava: hänen pitäisi viitata ETK:n raportiin ja referoida sen laskelmat pääkohdiltaan niin, että lopputulos on kaikkien ymmärrettävissä eikä siten, että lukijan täytyy mennä verkkoon saadakseen selvän, mistä toimittajan uutisessa on kysymys.
Joka tapauksessa toimittaja ei tuo esille sitä minkä vuoden rahaa 2,2 mrd euroa on? Ja onko se iso vai pieni summa suhteessa esimerkiksi BKT:hen?
Vuoden 1990 BKT oli noin 500 miljardia markkaa, tämän vuoden todennäköisesti noin 1100 miljardia markkaa. Rahasumma, joka tänä vuonna on prosentti BKT:sta eli 11 miljardia markka on tietysti 2,2 prosenttia vuoden 1990 BKT:sta muuttamatta sitä vuoden 1990 arvoihin. Mutta se on väärä tapa tarkaastella asioita. Diskonttaamalla 11 miljardia nimellisen BKT:n kasvuvauhdilla vuoden 1990 rahaksi saadaan tietysti lopputulokseksi summa, joka on vain prosentin vuoden 1990 BKT:sta.
Lopuksi: Nykyinen työeläkemaksu on niin korkea, että vaikka eläkkeiden indeksoinnissa siirryttäisiin käyttämään vain ansiotason nousua sataprosenttisesti, nuoret työntekijät yhdessä työnantajiensa kanssa maksaisivat sittenkin eläkemaksujensa nykyarvona suuremman summan kuin he tulevat saamaan eläkkeidensä nykyarvona työuransa jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
2 kommenttia:
Pitäisikö maksuja siis alentaa?
Toisekseen heräsi kysymys aamulla vertaillessani kolmen suurimman eläkevakuutusyhtiön tuloksia 10 viime vuodelta (HS).
Minulle maksaa eläkettä se parhaiten sijoituksissaan menestynyt, 4,3 %. Miten käy sitten Ilmarisen asiakkaille, joiden sijoituksille tuli 10 vuoden aikana vain 2,9 prosentin tuotto?
Onko mitään väliä sillä, mihin vakuutusyhtiöön eläke maksetaan, jos valtio=veronmaksajat kuitenkin kompensoi erot?
Arvon Anonyymi (AA)
Jos olette vähänkään seuranneet eläkekeskustelua, minulla oli HS-sunnuntaidebatti huhtikuun 2007 lopussa aiheesta.
Myös
http://joukoyla-liedenpohja.blogspot.com/2008/09/elkejrjestelmn-vrinkytt.html
toistaa saman argumentin hieman eri numeroin.
Eläke-edut ovat aivan samat riippumatta eläkevakuutusyhtiöstä, jos toimitaan yksityisellä sektorilla, koska ne riippuvat eläkelaista. Valtion ja kuntien eläkkeet poikkeavat yksityisistä, koska eri sektoreilla oli pitkään eri eläkelait.
Myös yrittäjät ja maatalousyrittäjät ovat kokonaan toisten lakien varjeluksessa (heidän ei tarvitse vakuuttaa itseään todellisista työtuloista vaan tietystä minimistä; siksi he voivat sijoittaa säästyneet eläkemaksut esimerkiksi sijoitusasuntoihin ja saada itselleen eläkeläisenä paljon korkeamman tulotason).
Valtio ei kompensoi eri eläkevakuutusyhtiöille mitään, jos ne onnistuvat eri tavoin sijoituksissaan. vaan verottaa kaikkea eläketuloa samoin, tosin rankemmin kuin työtuloa.
Lähetä kommentti