ELÄKERAHAN TUOTTOASTEIDEN MIELEKKÄÄSTÄ JÄLKITARKKAILUSTA

Eläkerahan tuotto on ollut alle tavoitteen, reaalisen 3,5 prosentin vuosikasvun, eläkevakuutusyhtiöissä yhtä yhtiötä lukuun ottamatta kymmenvuotisjaksona 2005- 2014 (HS Talous 19.3.15). Analyysi antaa aiheen seuraaviin kommentteihin.

Ensinnäkin 3,5 prosentin vuosittainen reaalituotto on aivan liian alhainen. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on tarjolla pitkällä aikavälillä yli 4,5 prosentin reaalinen vuosituottoaste eläkevakuutusyhtiöiden sijoitussalkkujen nykyisille koostumuksille.

Eläkesijoittamisessa pitkä aikaväli on neljä sukupolvea. Siksi yhden prosenttiyksikön vuosituottoasteiden eron kustannus on valtaisa: jotta sadan vuoden kuluttua olisi eläkkeiden maksamiseen käytettävissä tämän päivän ostovoimaltaan sata euroa, on 3,5 prosentin reaalituotolla sijoitettava tänään yli kaksi ja puolikertainen määrä euroja kuin 4,5 prosentin vuosituotolla; ulotettaessa tarkastelu 50 vuoden päähän, on tänään vastaavasti sijoitettava kaksi kolmasosaa suurempi rahamäärä.

Yhteinen etumme vaatii, että emme aseta eläkerahojemme vartijoille rimaa liian alhaalle.

Toiseksi on huomattava, että Helsingin Sanomien analyysi ei paljasta, onko toteutunut vuosituottoaste yksittäisten vuosituottojen aritmeettinen keskiarvo vai sijoitusten keskimääräinen reaalinen vuosituottoaste korkoa korolle eli tuottoasteiden geometrinen keskiarvo. 

Aritmeettinen keskiarvo on pitkällä aikavälillä osaketuotoissa noin prosenttiyksikön geometrista keskiarvoa korkeampi. Tarkkailtaessa jälkikäteen toteutuneita tuottoasteita on geometrinen tuottoaste oikea viitekorko, jollainen yllämainittu rahoitusmarkkinoiden tarjoama 4,5 prosenttia on nimenomaan.

Kolmanneksi on tärkeätä, että tuottojen lyhyen aikavälin jälkitarkkailussa, kuten 2005 – 2014, ei verrata toteutuneita tuottoasteita tavoitteeseen 4,5 prosenttia vaan tavoitteen viiteindeksin kehitykseen kyseisenä ajanjaksona, koska kymmenen vuotta on tavattoman lyhyt aikaväli eläkevarojen sijoittamisessa. 

Eläketurvakeskuksen ja valvovan ministeriön tulisikin joka vuosi julkaista jälkikäteen viiteindeksin mukainen tuottoaste.

Miksi eläkevakuutusmaksuja ei lasketa välittömästi Saksan tasolle?

Uskomaton masokismi leikkauslistojen availun ympärillä on jälleen käynnissä tasavallassa; toimittajat silminnähden nauttivat tivatessaan puolueilta niiden yksityiskohtia ja pakottaessaan puolueet leikkauslistakilpaan.

Miksi Suomi ei ota käyttöön vakuutusmatemaattisesti rehtiä eläkejärjestelmää? Silloin työnantajan eläkevakuutusmaksua voitaisiin pudottaa pysyvästi, mikä kasvattaisi työvoiman kysyntää eli lisäisi työpaikkoja nopeasti ja panisi taloutemme pyörät pyörimään.

Ensi askeleena työntekijän ja työnantajan eläkevakuutusmaksut nykyisestä yhteensä yli 24 prosentista voitaisiin pudottaa Saksan tasolle, hieman yli 18 prosenttiin! Kuitenkin Saksassa työntekijöillä on paremmat eläke-edut, koska eläke on sidottu 100 prosenttisesti palkkatason nousuun, Suomessa vain 20 prosentin painolla. Niinpä Saksassa eläkkeet nousevat ensi heinäkuun alusta, lännessä 2,1 prosenttia ja idässä 2,5 prosenttia.

Siis miksi yksikään puoluejohtaja ei vaadi julkisuudessa Eläketurvakeskusta ja sääntelijänä toimivaa ministeriötä esittämään laskelmansa siitä, millaisella eläkevakuutusmaksutasolla järjestelmämme olisi vakuutusmatemaattisesti rehti?

Syy ei voi muu kuin se, että he kaikki pelkäävät vaalitappiota tai epäonnistumista hallituksessa, jolloin Brysselin viratkaan eivät riitä kaikille. Vaan kotimaassahan on kultainen tunkio, jonne voi aina itsensä ujuttaa ”Väärän Viinasen tavoin”.

Se, että puoluejohtajien taustajoukoista kukaan ei vaadi vakuutusmatemaattisesti rehtiä eläkejärjestelmää, johtuu taas siitä, että hierarkiassa mukana olevat ovat mukana vain opportunismista, hyötyäkseen mukanaolostaan. Siksi he seuraavat johtajiaan eivätkä uskalla ajatella ja kirjoittaa itsenäisesti.

Sama opportunismi vaivaa taustajoukkoja luonnollisesti muissakin talouspoliittisesti tärkeissä asioissa kuten esimerkiksi työmarkkinauudistusten vastustamisessa.

Hajoaako Syriza?

The Telegraph -lehti kertoo Syrizan pitäneen myrskyisän sisäisen 12 tunnin kriisikokouksen, jossa puolueen vasen laita on kyseenalaistanut Kreikan saavuttaman sovun Troikan kanssa. Sen kirjaimen mukaan Kreikka on tukevasti Troikan holhouksessa, mutta Kreikka haluaa testata vapautensa rajoja keskeyttämällä yksityistämiset.

The Telegraph'in diplomaattilähteet Ateenassa sympatisoivat Syrizaa, koska edellisen hallituksen neuvottelemat yksityistämissopimukset on tehty Kreikan oligarkkien eduksi; rahat yksityistämisistä eivät päätyisi valtion kassaan vaan oligarkeille.

Kun maa on korrruptoitunut, sitä ei hetkessä muuteta. Jostain saksalaisesta lehdestä luin kommentaarin, että Kreikan ongelmien tausta on siinä, että sen kansa ei ole kokenut mitään, mikä länsimaissa vastaa renesanssia, uskonpuhdistusta ja valistusta, vaan on keskiajalta suoraan nykyaikaan siirtynyt kansa; ortodoksinen uskonto on ollut niin voimakas säilyttävä voima. Yksi Syrizan ongelmista onkin, miten saada verotetuksi kirkon valtaisaa omaisuutta.

Puolueen sisäisillä valtataisteluilla on kuitenkin taipumus halvaannuttaa puolueen päätöksentekokyky pysyvästi tai hajottaa nopeasti koko puolue. Suuret kansanjoukot eivät kuitenkaan vielä ole kaduilla.

Kreikan velkojen takaisinmaksu vaikeuksissa

Kreikalla on "likviditeettiongelmia" maksaa velkansa ajallaan Euroopan Keskuspankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle, ilmoitti valtiovarainministeri Varoufakis tänään radiohaastattelussa Reutersin mukaan. Hän haluaa julkisilta lainoittajilta saatujen velkojen leikkausta: "Ich spreche über Umschuldungen, die unsere Schuldenlast deutlich senken.

Myöskään meneillään olevia energiayhtiöiden yksityistämisiä ei panna toimeen, vaikka viime perjantai-iltana Kreikka sitoutui niiden jatkamiseen. Onko Saksa liian pehmeä?

Schäuble on kovana: euroakaan ei Kreikalle makseta ennen kuin he ovat toteuttaneet sovitut toimet, mutta silti suosittelee Kreikan apuohjelman pidennyksen hyväksymistä.

Varoufakis sanoi puolestaan: "kaikista kollegoistani euroryhmässä kunnioitan eniten Schäublea; nautin kuunnella, kun hän puhuu, ja olla erimieltä hänen kanssaan". Todellista peliteoreetikon kaunopuheisuutta!

Minne kovanaamamme Antti Rinne on hukkunut? Vai onko hänelle selvinnyt, että Suomi ongelmineen on vain kymmenen vuotta jäljessä Kreikkaa?

Saksan lehdissä arvioidaan jo Kreikan kolmannen pelastusohjelman kokoa: 20 miljardia vähintäin, todennäköisesti 30 - 40 miljardia euroa.

Kreikan ehdottamat reformit kuin Suomesta

Kuin Suomen vaalikampanjasta ovat Kreikan ehdottamat reformit:, joiden pääkohdat se on julkistanut:

Creating a fairer tax system

Combating tax evasion

Tackling corruption

Targeting fuel and tobacco smugglers

Implementing labour reforms on collective contracts and bargaining agreements.

Tackling Greece's "humanitarian crisis" with housing guarantees and free medical care for the uninsured unemployed.

eli
luodaan oikeudenmukaisempi verojärjestelmä
taistellaan veronkiertoa vastaan
käydään käsiksi korruptioon
pyritään ottamaan polttoaineen ja tupakan salakuljettajat kiinni
toteutetaan työmarkkinareformeja yleissitovien palkka- ja työehtosopimusten alalla
käydään käsiksi "humanitaariseen kriisiin": taataan asunto ja vapaa terveydenhoito sairausvakuutuksen ulkopuolisille työttömille.

Lisäys klo 12.18: Reuters nähnyt listan.
Lisäys klo 20.22: Tätä lupaa Kreikka, jonka ainoa konkreettinen luku on, että ministeriöiden määrä pudotetaan 16:sta kymmeneen.

Kreikan luova epämääräisyys jatkuu

Kreikka lupaa jättää reformiluettelonsa euroryhmälle jo tänään eikä vasta huomenna. Tosin se ei Kreikan hallituslähteiden mukaan tule sisältämään mitään konkreettisia tavoitteita eikä tarkkoja lukuja.

Reformiluettelossa Kreikan pitäisi sitoutua vähentämään korruptiota ja  veronkiertoa sekä uudistamaan julkisen sektorin rakenteita sekä olemaan yksipuolisesti panemasta toimeen mitään, joka on vastoin aikaisempia sopimuksia.

Varoufakis odottaa kolmen institution, EU:n komission, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n hyväksyvän listan. Jos niin ei tapahdu, euroryhmän valtiovarainministerit kokoontuvat tiistaina Brysseliin.

Näin pelleily tulee jatkumaan, kunnes joko Kreikan pankit kaatuvat tai Kreikan valtion kirstu on tyhjä. Syriza on hukannut neljä viikkoa, jonka se olisi voinut käyttää hyväkseen toisenlaisella pelillä, yhteistoiminnalla eurokumppaniensa kanssa.

Odotin että tänä päivänä pääministeri Tsipras pitäisi uuden televisiopuheen, jossa hän valottaisi kansalle konkreettisemmin eilistä puhettaan, jossa hän sanoi todellisten vaikeuksien olevan vielä edessä, eli sitä minkälaisen Siperian kautta paluu Ithakaan tapahtuu.