Toimeentulo- ja asumistuki kaikille työnhakijoille EU:sta?

Saksa maksaa tästä lähtien toimeentulo- ja asumistukea kaikille EU-maista tuleville työnhakijoille, näin on päättänyt Nordrhein-Westfalenin osavaltion sosiaalioikeus. Saksan Harz-IV vastaa Suomessa juuri toimeentulotukea ja asumistukea lapsikorotuksineen. Päätös koskee kaikkia EU-kansalaisia, jotka ovat tulleet työnhakijoiksi Saksaan, mutta jotka eivät löydä työtä.

"Olemme uuden muuttoaallon edessä", kommentoi päätöstä samassa lehdessä puolestaan professori Hans-Werner Sinn, Ifo-Instituutin johtaja. Sinn on jo kymmenkunta vuotta sitten puhunut kotimaaperiaatteesta eli siitä, että EU:ssa toiseen EU-maahan työnperässä muuttava olisi oikeutettu vain lähtömaansa tuloista riippumattoman sosiaaliturvan tasoon, mutta tietysti kartuttaisi työskentelymaansa tuloista riippuvaa eläke- ym. turvaa kuten muutkin työntekijät kyseisessä maassa.

Kuinkahan monta kuukautta menee, kunnes Suomessa saadaan vastaavanlainen oikeusjuttu ja päätös aikaiseksi?

Työpaikkojen tarjontaa ei tarvitse ymmärtää

”En tiedä, ymmärsinkö kysymystä”, vastasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 2.10.2013 VATT-päivässä. Hän ylisti esityksensä lopussa suomalaista yhdessä sopimisen kulttuuria yhteisen edun ollessa kyseessä viitaten nykyisen hallituksen tarvitsemiin rakenneuudistuksiin, mikä innoitti kysymykseeni:

”Kun aloitin työelämässä runsas neljä vuosikymmentä sitten, työsuhteet olivat voimassa toistaiseksi, irtisanomisaika oli palkanmaksuväli, kaikilla oli töitä ja vuonna 1974 oli kuuden kuukauden ajan työnvälityksessä avoimia työpaikkoja jopa enemmän kuin työnhakijoita.

Irtisanomisoikeudenkäyntejä ei juuri ollut. Nyt laittoman irtisanomisen vuoksi oikeudenkäyntejä on vuosittain jopa tuhat.

Koska meillä on työkansan hallitus, eikö talouskriisimme ratkaisemiseksi sen tulisi keskittyä nimenomaan työmarkkinoidemme rakenteiden purkamiseen työpaikkojen synnyttämiseksi?”

Ministeri Urpilainen ei voinut ymmärtää kysymystäni, koska Säätytalossa oli vahdissa noin 198 silmäparia sosialidemokraatteja, jäsenkirjallisia ja jäsenkirjattomia tai muutoin heitä työmarkkina-asioissa peesaavia; hän saattoi vain toistaa ylistyksensä: "nykyiset työmarkkinarakenteet mahdollistavat tehdä järkeviä päätöksiä".

Lipposen pääministeriaikana ihmeteltiin, miten hän 25 prosentin kannatuksella kykeni hallitsemaan niin suvereenisti työttömyyden puolittamislupauksensa syöden, kun Margaret Thatcherkin tarvitsi vaaleissa 36 prosenttia äänistä uusiakseen asemansa.

Tällä hetkellä valtiovarainministeri Urpilaisen sosialidemokraattien kannatus on pudonnut 15 prosenttiin, työvoimatoimistoissa on 500 000 työnhakijaa ja lisäksi 102 000 muuta tosiasiallisesti työtöntä siirrettynä erilaisiin työvoimatoimiston tarjoamiin palveluihin.

Hirmuista velkaantumista

Valtion nettovelkaantuminen oli vallan 2.0 mrd euroa tammikuussa 2013 Valtiokonttorin tilastojen mukaan: valtionvelka pieneni 0,2 mrd ja valtio söi kassavarojaan 2.2 mrd euroa. Hirmuista, sanoisi Paasikivi velkaantumistahdista!

Valtion velkaantumistahti: Vanhanen vs. Katainen

Urpilaisen hoidossa valtion velkaantumistahti 1.10.2011 - 31.12.2012 oli 10 mrd euroa, kun Valtiokonttorin hoitamaan valtionvelan lisäykseen lisätään samanaikaisesti tapahtunut valtion likvidikassan alentuminen. Vastaavasti Kataisen hoidossa valtionvelan kasvu vähennettynä valtion likvidikassan lisäyksellä oli vajaa 21 mrd euroa aikavälina 1.10.2008 - 30.9.2011, eli kansainvälisen finanssikriisin kärjistymisajankohdasta siihen kun nykyhallituksen ministerit olivat aloittaneet mielityönsä,  rahan juoksutuksen hyvinä pitämiinsä tarkoituksiin.

Siis vertailujakso on Kataisen hallituksella vuosi ja neljännes, mutta Vanhasen-Kiviniemen hallituksilla kolme vuotta.

Kumulatiivinen BKT:n kasvu - viivästettynä yhdellä vuosineljänneksellä koska verot maksetaan viiveellä - on kuitenkin nykyhallituksen aikana 1.7.2011 - 30.9.2012 ollut suurempi, vajaa 1½ mrd euroa, laskettuna Tilastokeskuksen kausitasoitetusta neljännesvuosisarjasta, kuin Vanhasen-Kiviniemen hallitusten aikana kolmessa vuodessa 1.7.2008 - 30.6.2011 saavutettu ½ mrd euroa.

Näiden lukujen valossa moralisointini nykyhallituksen taloudenpitosta vuosi sitten oli varsin lievää kuten menneen vuoden osalta uudestaan pari viikkoa sitten. Nykyhallituksen velkaantumistahtia ei voi enää perustella ohimenevillä pahoilla hengillä: vain Toivo jäi jäljelle Pandoran avattua rasiansa.

Katainen ja Urpilainen liukumäessä

Eurososialismi kasvattaa hedelmää Suomessakin eikä vain Kreikassa ja seuraavassa eurokriisimaassa Ranskassa: valtion velan nettolisäys vuonna 2012 oli vallan 7,1 mrd euroa eli yli 3½ prosenttia kansakunnan BKT:sta, kun edellisvuonna se oli 5,4 mrd. Valtiokonttorin hoitama valtionvelka 31.12.12 oli 83,9 mrd ja valtion likvidikassa 7,4 mrd.
Vuonna 2009 kansantaloutemme eräänlajin supistumisen ennätysvuotena nettovelkaantuminen oli vain 7,9 mrd euroa. Seuraavana vuonnakin 2010, jonka ensimmäisen neljänneksen BKT ui vielä yhtä syvällä kuin vuotta aiemmin, nettovelkaantuminen oli 9,3 mrd.