”En tiedä, ymmärsinkö
kysymystä”, vastasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 2.10.2013 VATT-päivässä. Hän ylisti esityksensä lopussa suomalaista
yhdessä sopimisen kulttuuria yhteisen edun ollessa kyseessä viitaten nykyisen
hallituksen tarvitsemiin rakenneuudistuksiin, mikä innoitti kysymykseeni:
”Kun aloitin työelämässä
runsas neljä vuosikymmentä sitten, työsuhteet olivat voimassa toistaiseksi,
irtisanomisaika oli palkanmaksuväli, kaikilla oli töitä ja vuonna 1974 oli kuuden
kuukauden ajan työnvälityksessä avoimia työpaikkoja jopa enemmän kuin työnhakijoita.
Irtisanomisoikeudenkäyntejä
ei juuri ollut. Nyt laittoman irtisanomisen vuoksi oikeudenkäyntejä on vuosittain
jopa tuhat.
Koska meillä on työkansan
hallitus, eikö talouskriisimme ratkaisemiseksi sen tulisi keskittyä nimenomaan työmarkkinoidemme
rakenteiden purkamiseen työpaikkojen synnyttämiseksi?”
Ministeri Urpilainen ei
voinut ymmärtää kysymystäni, koska Säätytalossa oli vahdissa noin 198
silmäparia sosialidemokraatteja, jäsenkirjallisia ja jäsenkirjattomia tai muutoin
heitä työmarkkina-asioissa peesaavia; hän saattoi vain toistaa ylistyksensä: "nykyiset työmarkkinarakenteet mahdollistavat tehdä järkeviä päätöksiä".
Lipposen pääministeriaikana
ihmeteltiin, miten hän 25 prosentin kannatuksella kykeni hallitsemaan niin suvereenisti
työttömyyden puolittamislupauksensa syöden, kun Margaret Thatcherkin tarvitsi vaaleissa
36 prosenttia äänistä uusiakseen asemansa.
Tällä hetkellä valtiovarainministeri
Urpilaisen sosialidemokraattien kannatus on pudonnut 15 prosenttiin, työvoimatoimistoissa on 500 000
työnhakijaa ja lisäksi 102 000 muuta tosiasiallisesti työtöntä siirrettynä
erilaisiin työvoimatoimiston tarjoamiin palveluihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti