”Eläkejärjestelmä ei ole eläkkeensaajille kohtuullinen”, kirjoitti toiminnanjohtaja Timo Kokko sosialidemokraattien Eläkkeensaajien Keskusliitosta Helsingin Sanomissa 26.10.2010: nykyinen nk. taitettu työeläkeindeksi on vuoden 1995 jälkeen ottanut eläkkeissä huomioon vain 20 prosenttia työntekijöiden reaaliansiotason noususta ja eläkejärjestöjen kyselytiedustelun mukaan pienet eläkkeet ovat muodostuneet iäkkäiden ihmisten suurimmaksi ongelmaksi. Puolueidensa pyhinä kissoina toimivat poliittiset eläkeläisjärjestöt saavat Raha-automaattiyhdistykseltä (ks. www.ray.fi) avustuksia vuonna 2010 kaikkiaan 3.5 miljoonaa euroa – yleisavustusta vaalityöhön!
Vahvempaa todistusaineistoa eläkejärjestelmän kohtuuttomuudesta on saatavissa ETLA:n tutkimuksesta Hyvinvointivaltion rahoitus – Riittävätkö rahat, kuka maksaa? (Korkman-Lassila-Määttänen-Valkonen), Taloustieto Oy, Helsinki 2007. Sen mukaan työntekijöiden reaalituotto pakolliseen eläkejärjestelmään tekemille säästöille (siis se palkanosa, joka työnantajan ja työntekijän eläkevakuutusmaksuina jää työiässä eläkejärjestelmään) on tyypillisesti alle kolmen prosentin, joissakin tapauksissa tulevien sukupolvien osalta jopa alle kahden prosentin.
Samanaikaisesti eläkevakuuttajat ilmoittavat eläkerahastojen pitkän aikavälin reaalituottotavoitteeksi neljä prosenttia; itse olen käyttänyt laskelmissani realistisempaa 4.5 prosentin reaalituottoa, joka perustuu eri sijoitusluokkien (osakkeet ja kiinteistöt, yrityslainat, valtionlainat) satavuotiseen historiaan ja hyvään hajautukseen eri sijoitusmarkkinoilla. Mutta neljänkin prosentin reaalituotolla joku vie vuosittain välistä vähintään prosenttiyksikön, huonoimmassa tapauksessa yli kaksi prosenttiyksikköä!
Pakollinen eläkejärjestelmä ei siis vakuutettujen kannalta ole vakuutusmatemaattisesti rehti (actuarially fair); rahoitusteorian käsittein sen nettonykyarvo on vakuutetun kannalta negatiivinen! Reaali-investoinnin nettonyky-arvo on tunnetusti nolla, kun sen sisäinen korko vastaa investoinnin rahoituskustannusta, rahoitusvarojen vaihtoehtoistuottoa rahoitusmarkkinoilla; sisäinen korko on puolestaan se, jolla diskontattuna investoinnin tuottojen nykyarvo on yhtä suuri kuin investoinnin edellyttämien menojen nykyarvo. Veikkauspelit olisivat pelaajien kannalta rehtejä, jos panokset jaettaisiin sataprosenttisesti voittoina.
Nykyisin vaaditaan läpinäkyvyyttä kaikkialla, paitsi ei työeläkejärjestelmältä. Helsingin Sanomissa on viimepäivinä keskusteltu osa-aikaeläkkeiden edullisuudesta. Jos osa-aikaeläke ja lopullinen työeläke noudattaisivat aina vakuutusmatemaattisen rehtiyden periaatetta, osa-aikaeläkkeissä ei olisi mitään ongelmaa. Sama koskisi ”ennenaikaisia” eläkkeitä. Vakuutusmatemaattisen rehtiyden kannalta vouhotus eläkkeelle jäämisiän nostamisen tarpeesta onkin epä-älyllistä.
Eläketurvakeskus eikä sosiaali- ja terveysministeriö tuota laskelmia, jotka osoittaisivat sen, millä edellytyksillä pakollinen työeläkesäästö olisi nuorten työtekijöiden kannalta rehti sijoitus eli nettonykyarvoltaan nolla. Mielipidekirjoituksessaan Kokko veikkaa, ”että vaatimukset (taitetun) indeksin muuttamisesta tulevat jossain vaiheessa löytymään myös valveutuneiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edunvalvontalistoilta.”
On hämmästyttävää, että nuoret isänmaan toivot eivät osaa taulukkolaskentaohjelmien kuten MS Excelin käyttöä ja kykenisivät vastaamaan kysymykseen:
Kuinka korkeaksi eläkkeiden riippuvuus työtekijöiden reaaliansiotasosta pitää nostaa, jotta pakollinen eläkesäästö olisi nuoren kannalta rehti sijoitus eläkerahastojen neljän prosentin reaalituotolla?
Tai, kuinka alhaiseksi pakollinen työeläkesäästö pitäisi pudottaa, jos nykyinen taitettu indeksi on voimassa vielä teidänkin ollessa eläkkeellä, jotta pakollinen työeläke olisi nuoren kannalta rehti sijoitus eläkerahastojen neljän prosentin reaalituotolla?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taitettu indeksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taitettu indeksi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
torstai 14. lokakuuta 2010
Eläkemaksu on pakkosäästämistä vanhuuden varalle, ei veroa
”Koskaan ei valehdella niin paljon, kuin jahdin jälkeen ja ennen vaaleja”, havaitsi rautakansleri Bismarck. ”Eläkelaisille [sic] ja palkansaajille jää nyt käteen yhtä paljon” otsikoidussa kirjoituksessa (Helsingin Sanomat, mielipide, 13.10.10) Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi pitää oikeudenmukaisena sitä, että ”samansuuruisesta tulosta sekä palkansaajalle että eläkeläiselle jää saman verran käyttöön verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen”, mutta hän pitää samalla palkansaajan eläkevakuutusmaksua veronluonteisena.
Jälkimmäinen ei pidä paikkaansa, koska tulevaisuuden eläke-edut riippuvat samalla tavoin palkasta kuin työiässä maksettavat eläkevakuutusmaksut. Verojen yleisluonteeseen kuuluu taas se, että yksilön saamat etuisuudet eivät riipu yksilön maksaman veron määrästä. Kaiken lisäksi eläkevakuutusmaksua ei makseta verottajalle vaan yksityiselle eläkevakuutusyhtiölle tai –säätiölle. Eläkevakuutusmaksuja myös rahastoidaan, mikä ei kuulu verojen ominaisuuksiin.
Työntekijän eläkemaksu myös vähentää eläkepalkkaa, jonka perusteella tuleva eläke määräytyy. Jos työntekijän eläkemaksu todella olisi veroa, maksaisi jokainen työeläkeläinen vielä eläkkeellä ollessaankin veroa aikaisemmasta verosta. Konsulit herätkää!
Sekä työnantajan että työntekijän osuudet työeläkevakuutusmaksusta ovatkin pakkosäästämistä vanhuuden varalle.
Myös työntekijän työttömyysvakuutusmaksu tilitetään muualle kuin verovirastoon, mutta se on jo selvästi vero, koska yksilökohtaiset vakuutusmaksut eivät johda samasuhteisiin etuisuuksiin; niillä rahoitetaan itse asiassa työmarkkinatukea vastaava kiinteäsummainen työttömyyskorvaus.
Palaanpa kansanedustaja Ravin perusväitteeseen. Olkoon esimerkkinä alle 53-vuotias työntekijä, jonka vuosipalkka on 20000 euroa. Verohallinnon verolaskurin mukaan hän maksaa tänä vuonna Helsingissä työeläkevakuutusmaksua 900 euroa, työttömyysvakuutusmaksua 80 euroa sekä tuloveroja ja sairausvakuutusmaksuja yhteensä 2713 euroa. Siis häneltä jää käteen näiden jälkeen 16307 euroa.
Vertailukelpoinen vuosieläke on 19020 euroa eli työntekijän nettopalkka eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen jälkeen. Sama verolaskuri antaa tällaisesta eläketulosta verojen ja sairausvakuutusmaksujen määräksi 3421 euroa. Eläkeläiselle jää käteen 15579 euroa eli 728 euroa vähemmän kuin työntekijälle, siis yli 60 euroa vähemmän kuukaudessa.
Metsästyskausi on parhaimmillaan ja vaalit ensi keväänä.
JK1. Saksan yhdistäjä, Preussin pääministeri Otto von Bismarck eli vuosina 1815 -1898.
JK2. Verotus uusiksi? -kirjassa (Taloustieto Oy 2007) vertailin laajemmin eläkeläisen ja työntekijän veroasteikkoja.
Jälkimmäinen ei pidä paikkaansa, koska tulevaisuuden eläke-edut riippuvat samalla tavoin palkasta kuin työiässä maksettavat eläkevakuutusmaksut. Verojen yleisluonteeseen kuuluu taas se, että yksilön saamat etuisuudet eivät riipu yksilön maksaman veron määrästä. Kaiken lisäksi eläkevakuutusmaksua ei makseta verottajalle vaan yksityiselle eläkevakuutusyhtiölle tai –säätiölle. Eläkevakuutusmaksuja myös rahastoidaan, mikä ei kuulu verojen ominaisuuksiin.
Työntekijän eläkemaksu myös vähentää eläkepalkkaa, jonka perusteella tuleva eläke määräytyy. Jos työntekijän eläkemaksu todella olisi veroa, maksaisi jokainen työeläkeläinen vielä eläkkeellä ollessaankin veroa aikaisemmasta verosta. Konsulit herätkää!
Sekä työnantajan että työntekijän osuudet työeläkevakuutusmaksusta ovatkin pakkosäästämistä vanhuuden varalle.
Myös työntekijän työttömyysvakuutusmaksu tilitetään muualle kuin verovirastoon, mutta se on jo selvästi vero, koska yksilökohtaiset vakuutusmaksut eivät johda samasuhteisiin etuisuuksiin; niillä rahoitetaan itse asiassa työmarkkinatukea vastaava kiinteäsummainen työttömyyskorvaus.
Palaanpa kansanedustaja Ravin perusväitteeseen. Olkoon esimerkkinä alle 53-vuotias työntekijä, jonka vuosipalkka on 20000 euroa. Verohallinnon verolaskurin mukaan hän maksaa tänä vuonna Helsingissä työeläkevakuutusmaksua 900 euroa, työttömyysvakuutusmaksua 80 euroa sekä tuloveroja ja sairausvakuutusmaksuja yhteensä 2713 euroa. Siis häneltä jää käteen näiden jälkeen 16307 euroa.
Vertailukelpoinen vuosieläke on 19020 euroa eli työntekijän nettopalkka eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen jälkeen. Sama verolaskuri antaa tällaisesta eläketulosta verojen ja sairausvakuutusmaksujen määräksi 3421 euroa. Eläkeläiselle jää käteen 15579 euroa eli 728 euroa vähemmän kuin työntekijälle, siis yli 60 euroa vähemmän kuukaudessa.
Metsästyskausi on parhaimmillaan ja vaalit ensi keväänä.
JK1. Saksan yhdistäjä, Preussin pääministeri Otto von Bismarck eli vuosina 1815 -1898.
JK2. Verotus uusiksi? -kirjassa (Taloustieto Oy 2007) vertailin laajemmin eläkeläisen ja työntekijän veroasteikkoja.
keskiviikko 3. syyskuuta 2008
Eikö kansaneläke ole jo takuueläke?
”Pääministeri haluaa takuueläkkeen kaikille suomalaisille”, jonka suuruus tulisi olla vähintään 650 euroa kuukaudessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat tänään. Samanlainen uutinen esiintyi jo mätäkuun aikana, mutta silloin siinä oli vielä vuosi 2013.
Kansaneläke on jo kaikkien suomalaisten takuueläke. Jos on selviytynyt 65-vuotiaaksi ilman työeläkkeeseen kartuttavia työtuloja, 65-vuotias on oikeutettu täyteen kansaneläkkeeseen, joka on tänä vuonna yksinäiselle 558 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän mitä uskottavimmin on oikeutettu myös asumistukeen, jonka suuruus riippuu asumiskuluista. Työeläkettäkin saa olla karttunut 49 euroa/kk ilman että kansaneläke pienenee. Sitä korkeampi työeläke pienentää kansaneläkettä 50 eurosentillä kutakin euroa kohti. Kansaneläkejärjestelmä vakuuttaa myös työkyvyttömyyden varalta ja perheeen jäsenet eläkkeensaajan kuoleman varalta.
Kansaneläkettä korotetaan automaattisesti vuosittain vain kuluttajahintojen nousua vastaavasti. Siksi se jää jälkeen yleisestä ansiotason noususta ja siksi joka syksy joku puolue kunnostautuu vaatimalla kansaneläkkeisiin lisäkorotusta inflaatiokorotuksen lisäksi, jollainen 20 euron korotus tulikin tämän vuoden alusta.
Poliitikot voisivat tietenkin koska tahansa laajentaa kansaneläkkeiden indeksoinnin kattamaan automaattisesti myös yleisen ansiotason nousun kuten työeläkkeissä yhden viidesosan painolla; 4 prosentin inflaatiolla ja 5 prosentin ansiotason nousulla taitettu indeksi nostaisi kansaneläkettä 1,12 euroa enemmän kuukaudessa kuin pelkkä kuluttajahintojen nousun suoja antaa ensi vuoden alusta. Silti poliitikot varmaan jättäisivät jokaiselle hallitukselle mahdollisuuden tehdä kansaneläkkeisiin nykyisenlaisia harkinnanvarainen lisäkorotuksia.
Miksi muuttaa hyvää ja koettua kansaneläkejärjestelmää? Vai onko kyse vain nimenmuutoksesta, kun mätäkuun uutinen on lämmitetty uudelleen? Vai onko kyseessä hanke säätää kaikille 650 euron minimi työeläke, koska uutisen mukaan takuueläke ”sisältää paljon poliittisia jännitteitä”? Silloinhan kansaneläkejärjestelmä voitaisiin lopettaa tarpeettomana!
Kansaneläke on jo kaikkien suomalaisten takuueläke. Jos on selviytynyt 65-vuotiaaksi ilman työeläkkeeseen kartuttavia työtuloja, 65-vuotias on oikeutettu täyteen kansaneläkkeeseen, joka on tänä vuonna yksinäiselle 558 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän mitä uskottavimmin on oikeutettu myös asumistukeen, jonka suuruus riippuu asumiskuluista. Työeläkettäkin saa olla karttunut 49 euroa/kk ilman että kansaneläke pienenee. Sitä korkeampi työeläke pienentää kansaneläkettä 50 eurosentillä kutakin euroa kohti. Kansaneläkejärjestelmä vakuuttaa myös työkyvyttömyyden varalta ja perheeen jäsenet eläkkeensaajan kuoleman varalta.
Kansaneläkettä korotetaan automaattisesti vuosittain vain kuluttajahintojen nousua vastaavasti. Siksi se jää jälkeen yleisestä ansiotason noususta ja siksi joka syksy joku puolue kunnostautuu vaatimalla kansaneläkkeisiin lisäkorotusta inflaatiokorotuksen lisäksi, jollainen 20 euron korotus tulikin tämän vuoden alusta.
Poliitikot voisivat tietenkin koska tahansa laajentaa kansaneläkkeiden indeksoinnin kattamaan automaattisesti myös yleisen ansiotason nousun kuten työeläkkeissä yhden viidesosan painolla; 4 prosentin inflaatiolla ja 5 prosentin ansiotason nousulla taitettu indeksi nostaisi kansaneläkettä 1,12 euroa enemmän kuukaudessa kuin pelkkä kuluttajahintojen nousun suoja antaa ensi vuoden alusta. Silti poliitikot varmaan jättäisivät jokaiselle hallitukselle mahdollisuuden tehdä kansaneläkkeisiin nykyisenlaisia harkinnanvarainen lisäkorotuksia.
Miksi muuttaa hyvää ja koettua kansaneläkejärjestelmää? Vai onko kyse vain nimenmuutoksesta, kun mätäkuun uutinen on lämmitetty uudelleen? Vai onko kyseessä hanke säätää kaikille 650 euron minimi työeläke, koska uutisen mukaan takuueläke ”sisältää paljon poliittisia jännitteitä”? Silloinhan kansaneläkejärjestelmä voitaisiin lopettaa tarpeettomana!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)