Vinkit, joissa asia pitää paikkansa, eivät hänelle kelpaa. Esimerkiksi lähetin hänelle seuraavan viestin vajaa pari vuotta sitten, kun hän oli kirjoittanut Kreikan tukemisesta.
tuomo.pietilainen@hs.fi
13.4.2010 8:47:53
Pari muuta "tukea" Kreikalle
Hei
Oletko katsonut, paljonko suomalaiset sijoitusrahastot eli nimikkeiden kuten eurobond, obligaatio, lyhyt korko, rahamarkkina tms alla ovat sijoittaneet Kreikan valtion lainoihin? Hämmästykseni oli suuri kun maaliskuun puolivälissä katsoin erään pienen rahastoyhtiön korkorahastojen kymmenen suurimman sijoituksen listoja, joissa oli eräässäkin tapauksessa kaksi eri instrumenttia 10:nen suurimman joukossa yhteensä melkein neljä prosenttia rahaston arvosta. Entä suurpankkien sijoitusrahastot? Ja näihin siis salkunhoitajat sullovat Kreikkaa toimittajaslangilla "ahneuttaan" peitotakseen vertailuindeksin ja nostaakseen bonukset vuoden lopussa.
Toinen vielä suurempi tukipesäke on Euroopan keskuspankki. Keskuspankit eivät saa myöntää lainaa suoraan valtioille, mutta kylläkin epäsuorasti, hyväksymällä Kreikan valtion lainoja keskuspankkiluoton vakuudeksi. Siis sypit, kopit ja skopit kautta koko Euroopan ostavat Kreikan valtion instrumentteja markkinoilta, joilla niiden tuotto vaihtelee 3-7 prosenttiin riippuen ao. kohteen jäljelläolevasta juoksuajasta, siirtävät ne sitten EKP:hen vakuudeksi luotoilleen, joista maksavat korkoa yhden prosentin. Erolla ne "vahvistavat taseitaan" voidakseen kirjata luottotappioita vanhoista ja uusista möhläyksistään. Tosin EKP suorittaa nk. "haircut"in eli ei myönnä luottoa aivan 100:sesti vakuuden markkina-arvosta vaan vain 90-98 prosenttisesti riippuen taas juoksuajasta. Näin siis koko Eurooppa on solidaarinen Kreikan valtiolle ja veronmaksajille epäsuoran setelirahoituksen kautta.
t.
Jouko Ylä-Liedenpohja
Oletko katsonut, paljonko suomalaiset sijoitusrahastot eli nimikkeiden kuten eurobond, obligaatio, lyhyt korko, rahamarkkina tms alla ovat sijoittaneet Kreikan valtion lainoihin? Hämmästykseni oli suuri kun maaliskuun puolivälissä katsoin erään pienen rahastoyhtiön korkorahastojen kymmenen suurimman sijoituksen listoja, joissa oli eräässäkin tapauksessa kaksi eri instrumenttia 10:nen suurimman joukossa yhteensä melkein neljä prosenttia rahaston arvosta. Entä suurpankkien sijoitusrahastot? Ja näihin siis salkunhoitajat sullovat Kreikkaa toimittajaslangilla "ahneuttaan" peitotakseen vertailuindeksin ja nostaakseen bonukset vuoden lopussa.
Toinen vielä suurempi tukipesäke on Euroopan keskuspankki. Keskuspankit eivät saa myöntää lainaa suoraan valtioille, mutta kylläkin epäsuorasti, hyväksymällä Kreikan valtion lainoja keskuspankkiluoton vakuudeksi. Siis sypit, kopit ja skopit kautta koko Euroopan ostavat Kreikan valtion instrumentteja markkinoilta, joilla niiden tuotto vaihtelee 3-7 prosenttiin riippuen ao. kohteen jäljelläolevasta juoksuajasta, siirtävät ne sitten EKP:hen vakuudeksi luotoilleen, joista maksavat korkoa yhden prosentin. Erolla ne "vahvistavat taseitaan" voidakseen kirjata luottotappioita vanhoista ja uusista möhläyksistään. Tosin EKP suorittaa nk. "haircut"in eli ei myönnä luottoa aivan 100:sesti vakuuden markkina-arvosta vaan vain 90-98 prosenttisesti riippuen taas juoksuajasta. Näin siis koko Eurooppa on solidaarinen Kreikan valtiolle ja veronmaksajille epäsuoran setelirahoituksen kautta.
t.
Jouko Ylä-Liedenpohja
Kun vasta paljon myöhemmin Suomessakin alettiin puhua yksityisten sijoittajien vastuusta, ottaessaan vinkistäni vaarin hän olisi voinut paljastaa suomalaisten piensäästäjien tappiot erilaisten rahastosijoitusten kautta, jota ei vieläkään yksikään taho ole selvittänyt. Ehkä piensijoittajan tappiot eivät ole uutisen arvoisia.
Tuo toinen viestissäni oleva asia, eurooppalaisten pankkien teennäinen kassavirran avitus EKP:n luototuksen avulla eli valtion menojen epäsuora setelirahoitus, on toivottavasti tullut jo toimittajillekin selväksi - onko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti