tiistai 9. marraskuuta 2010

Verotukien uutisointi: STT teki sen!

”VATT: Verotuet vievät valtiolta melkein 18 miljardia”, on Suomen Tietotoimisto STT otsikoinut uutisensa 5.11.2010. Varsinainen teksti alkaa: ”Erilaiset verohelpotukset ja muut verotuet leikkaavat valtion tuloja vuodessa lähes 18 miljardilla eurolla, laskee Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.”

Ehkä raportin laatineen työryhmän tarkoitus oli saada toimitukset tekemään johtopäätökset, ”vievät valtiolta” ja ”leikkaavat valtion tuloja”, mutta VATT:in oma tiedote ei sisällä mainittuja kuten ei sen johdantokaan. Sen verran tutkijan suoraselkäisyyttä raportin laatijoilla on ollut että he ymmärtävät STT:n johtopäätöksen olevan absurdi.

Yritys kerätä miljardi lisää verotuloja julkiselle sektorille vähentää yksityisen sektorin tulonmuodostusta ei ainoastaan miljardilla, vaan myös verotuksen näkymättömän taakan kautta toisella miljardilla (ks. Mätäkuun markkinat –kirjani ss.30-31). Siis koottavat lisäverot ovat tulonsiirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle, mutta tämä toinen näkymätön miljardi alentaa pysyvästi BKT:n tasoa! Olen selvittänyt verotuksen näkymätön taakan muodostumista kirjassani tarkemmin, mutta perussyy on kaikille selvä: jokainen pyrkii valitsemaan sellaisen taloudellisen toiminnan muodon, jossa verovastus on vähäisin, vaikkapa olla haluamatta ottaa ylentämiseen liittyvää vastuuta ja korkeampaa palkkaa.

Verotukien laskentaa pitäisikin arvioida aina laajemmin siinä yhteydessä kun raportti julkistetaan. Meillä ei vain ole sellaista kulttuuria, koska esimerkiksi VATT on perustettu jatkamaan kahden taloudellisen keskussuunnitteluelimen toimintaa. Se on siis ikioma GOSPLANimme ja keskussuunnittelijat ovat määritelmän mukaan aina oikeassa.

Mitä verotukityöryhmän olisi pitänyt laskea? Sen olisi pitänyt 1. mallintaa verotuksen vaikutus työntekijöiden ja yritysten käyttäytymiseen, 2. sen jälkeen laajentaa eri verojen määräytymisen perustetta kuvaamallaan tavalla, ja lopuksi 3. pitäen julkisen sektorin keräämät verot ennallaan, mutta antaen veroasteiden alentua kysynyt, paljonko bruttokansantuotos BKT olisi muuttunut veropohjien laajentamisen seurauksena.

Jos BKT olisi kasvanut, se olisi sitä moralistien kiroamaa tehokkuusvoittoa. Jos BKT olisi vähentynyt, se olisi todistanut sen, että verotuet ovatkin olleet oikeutettuja ja lisänneet pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme rahoituspohjaa. Sellainen tulos olisi voitto kaikille lobbareille, jotka ovat erikoistuneet ajamaan tietyn ryhmän etuja ja saaneet aikaan kyseiset verotuet, vuodot veropohjaan. – Tällaisten laskelmien tekoon eivät vain VATT:in paukut riitä; ks. Mätäkuun markkinat s. 15.

2 kommenttia:

Timo Rauhanen kirjoitti...

Kiitos kommenteistasi, Jouko. On vaan niin, että meitä raportin tekijöitä sitoo asettamispäätös. Meiltä ei nimenomaan edellytetty muuta kuin verolainsäädännön läpikäyntiä ja verotukien tunnistamista. Jo tässäkin oli ihan perkeleellinen työ.

Useassa kohdassa olemme maininneet, että käyttäytymisvaikutuksia ei ole huomioitu ja että tukien yhteenlaskeminen on arveluttavaa.

Terv. Timo Rauhanen
GOSPLANin veteraani

PS Ensi vuoden tutkimusohjelmaamme on kirjattu tukien vaikuttavuuden selvittäminen.

Jouko Ylä-Liedenpohja kirjoitti...

Sain palautetta myös sähköpostiini verotukiselvityksen toteutusta kohtaan esittämästäni kritiikistä, jota lähettäjä piti kohtuuttomana, koska ekonometrinen tietomme joustojen suuruudesta niihin liittyvän huomattavan epävarmuuden vuoksi ei anna mahdollisuuksia arvioida tukien käyttäytymisvaikutuksia.

Mätäkuun markkinat – uusjournalismi taloustieteilijän kannalta pamfletin sivuilla 14 – 15 esitin lyhyen selonteon numeeristen yleisen tasapainon verolaskelmien luonteesta: verotukien poistamisen vaikutusarvioissa ei ole kyse pelkästään joustoista; kyse on ennen kaikkea siitä, että eri taloudenpitäjät, valtio ja kunnat mukaan lukien, pysyvät budjettirajoituksillaan, silloin kun eri markkinoiden välinen vuorovaikutus sallitaan; budjettirajoitukset pakottavat eri hinta-, risti- ja tulojoustot sellaisiksi, että kaikkien markkinoiden samanaikainen tasapaino eli yleinen tasapaino vastaa havaittua tilastoaineistoa; joustoja määräävistä parametreista osa on estimoitu laajemmasta aineistosta ja loppuosa sovitetaan eli kalibroidaan käsillä olevan aineiston avulla. Samoilla sivuilla viittasin myös kolmeen artikkeliini asiasta.