Yritysten yhteiskuntavastuu veronkannossa

Verovoutien ammattikunta elää nykyään vain Oulunkylän kadunnimissä, koska lainsäädäntö pakottaa yritykset hoitamaan heidän tehtävänsä ilmaiseksi. Sen unohtavat professorit Vesa Kanniainen ja Kalle Määttä muutoin mainiossa kirjoituksessaan: ”Yritysten oikeudellista sääntelyä on aihetta purkaa Suomessakin” Helsingin Sanomissa 13.6.2008.

He huomioivat velvoitteena vain yritysten omat verot: ”Verojen tulouttamista varten on tiedettävä toiminnan tulos”. Mutta jokainen yrittäjä tietää, että tämä ei riitä verotusta varten edes niiden omien verojen osalta, vaan on tiedettävä paljon muutakin, esimerkiksi edustusmenojen, liikelahjojen ja yrittäjän matkojen osalta.

Yritysten tuloksen perusteella määrättävät verot ovat vain murto-osa niiden verottajalle tilittämistä kaikista veroista. Työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset sosiaaliturvamaksuineen on maksettava palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Niistä ja bruttotuloista on lisäksi tehtävä verottajalle vuosi-ilmoitukset kuten eläkemaksuistakin ja ammattiliiton jäsenmaksuista, jotka nekin on työnantajan tilitettäviä maksuja.

Arvonlisävero (ALV) on maksettava lääninverovirastolle kuukausittain eikä ainoastaan maksettava vaan myös selvitettavä verokannoittain. Osa myynnistä on verotonta, osa 8 prosentin, 17 prosentin ja 22 prosentin myyntiä, joihin tulee 12 prosentin lisäluokka, jos ruoan ALV alenee. Vähennettävä ALV on eriteltavä erikseeen kotimaan ja muiden EU-maiden ostoista. Vienti ja tuonti Euroopan yhteisön maista on eriteltävä muista alueista.

Osinkoja jakavien osakeyhtiöiden on tehtävä vuosi-ilmoitus osakkeenomistajille maksamistaan osingoista ja julkisten osakeyhtiöiden on lisäksi kannettava osinkojen lähdevero, myös ulkomaille maksetuista osingoista, mikäli Suomella on verosopimuksen mukainen oikeus sen perimiseen. Metsän myyjien edestä metsänostajayhtiö maksaa arvonlisäveron ja tekee ennakonpidätyksen metsän myynnin pääomatuloverosta.

ALV on sikäli poikkeava vero, että siinä myös valtiolla on suuri veronkantaja, tullilaitos, joka tuonnin yhteydessä kantaa myös hyödykeveroja, jotka kuluttaja maksaa tavaroiden ja palvelusten hinnoissa. Tullithan ovat pieniä, mutta sähkön, alkoholin ja tupakan valmisteverot ja autovero ovat tuotoltaan merkittäviä tullin kantamia veroja. Panimot ja makeistehtaat ovat perinteisesti myös olleet suuria veronkantajia.

Elinkeinotulosta kannetaan vero yrittäjiltä ennakkoverolipuin. Leimaveroa, eli varainsiirtoveroa, on maksettava kiinteistö- ja asunto-osakekaupoista kuin myös julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden osakekaupoista. Perintö- ja lahjavero tulee harvoin, jos koskaan maksettavaksi, mutta pääomavoitoista, eli virallisella kielellä luovutusvoitoista, on maksettava pääomatuloveroa, joka koskee yhtäläisesti lähes kaikkea myytyä omaisuutta pörssiosakkeista kesämökkeihin.

Luonnollisen henkilön rooli veronkannossa on siten vähäinen, mutta tuskin yritystenkään yhteiskuntavastuu verovouteina tulee vähenemään. Päinvastoin koko veroilmoitusmenettely on jo melkein kokonaan siirtynyt siihen, että veronmaksajan ei tarvitse itse ilmoittaa verottajalle mitään, vaan hänen työnantajansa, pankkinsa ja vakuutusyhtiönsä toimittaa verottajalle sen vaatimat tiedot.