EKP:n kokouspöytäkirjat julki ”kuka sanoi ja mitä” –periaatteella!

Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan tänään Ranskan presidentin Sarkozyn suunnitelmasta lisätä Euroopan keskuspankin avoimuutta seuraavasti: ”...pitää varoa, ettei avoimuuden lisääminen heikennä keskuspankin itsenäisyyttä. EKP:n rakenteessa kansallisten keskuspankkien pääjohtajien asema on herkkä. Siksi olennaista on julkistaa nimenomaan argumentit mutta ei sitä, kuka sanoi mitä. Jos EKP:n neuvoston jäsenten puheenvuorot julkistettaisiin, keskustelut muuttuisivat lausuntojen sarjaksi, ja todellinen argumentaatio siirtyisi virallisten kokousten ulkopuolelle. Keskustelupöytäkirjojen julkistaminen olisi myös oiva painostuskeino pakottaa kansallisten keskuspankkien pääjohtajat katsomaan euroalueen rahapolitiikkaa korostetusti omasta kansallisesta näkökulmastaan. Sen sijaan äänestystulosten kertominen on perusteltua.”

Minun on tavattoman vaikea käsittää sitä, miksi avoimuuden lisäys heikentäisi EKP:n itsenäisyyttä.

EKP:n avoimuusvaje johtuu siitä, että se ei julkista inflaatioennusteeensa perusteluja eli laskelmien taustaolettamuksia Englannin ja Ruotsin keskuspankkien tavoin, ainoastaan inflaatioennusteensa vaihteluvälin, ja että EKP:n neuvoston korkokokousten jälkeen annettava tiedote on laadittu leikkaa-liimaa-menetelmällä etukäteen, johon on ehkä lisätty tai josta on ehkä poistettu jokin lause varsinaisessa kokouksessa.

Siksi tällainen ”pöytäkirja” ei anna uskottavaa kuvaa kokousten kulusta: käydäänkö niissä ylipäätään mitään rahapoliittista argumentointia euroalueen näkökulmasta vai luetaanko siellä pelkästään jäsenmaan virallinen lausunto ja sen jälkeen jäsenmaat ajavat kansallista näkökulmaa vai ovatko kokoukset pelkästään seurustelutilaisuuksia?

Juuri tällaisten estämiseksi kokouspöytäkirjojen julkistaminen ”kuka sanoi ja mitä” –periaatteella seuloisi todelliset argumentit ulkoa opetelluista fraaseista, paljastaisi sen, ketkä neuvoston jäsenistä ovat rahapolitiikan ammattilaisia ja kykeneväisiä itsenäiseen tilanneanalyysiin ja taloudelliseen päättelyyn ja ketkä ovat pelkästään kirjanoppineita ja farisealaisia.

Julkistamalla kokouspöytäkirjat rahamarkkinoiden toimijat pakottaisivat jäsenmaiden edustajat katsomaan euroalueen etua eikä mahdollisesti harjoittamaan poliittista painostusta eikä osallistumaan poliittiseen huutokauppaan.

Argumentointini avoimuuden lisäyksen seurauksista on siis päinvastaista kuin HS:n pääkirjoitustoimittaja uskottelee lukijoille. EKP:n päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen parantaisi sen itsenäisyyttä ja uskottavuutta.