Velkojen korot vähennyskelvottomiksi osakeyhtiöverotuksessa

Viime vuosien vakio kohu-uutinen on ollut Suomessa toimivien kansainvälisten rahastojen tai yhtiöiden omistamien tytäryhtiöiden mitättömät verot. Viime päivinä on otsikoissa ollut sähköverkkoyhtiö Caruna; ks. YLEn uutinen ja Ilta-Sanomien haastattelu: "Ihan normaalilla suomalaisella kirjanpitokäytännöllä ja tuloskäytännöllä ...meidän verotettava tulos on nolla", toteaa yhtiön toimitusjohtaja.

Olen joskus luonnehtinut poliitikkojamme väpelöiksi, joita he ehdottomasti ovat tässä asiassa. Näyttää siltä, että myös heidän virkamiehensä ovat samaa lajia eli genreä Laura Lindqvistin sanoin Yliopisto-lehdessä 1/16.

Nykyisillä rahoitusmarkkinoilla oman pääoman ja velkapääoman raja on veteenpiirretty viiva. Siksi ei ole mitään mieltä yrittää verolaeissa määritellä sitä, mikä rahoitustapa on vierasta pääomaa ja tehdä sen kustannus vähennyskelpoiseksi.

Osakeyhtiöverokantamme on jo niin alhainen että on vihdoinkin aika tehdä velkojen korot vähennyskelvottomiksi osakeyhtiöverotuksessa eli yhteisöverotuksessa. Olen korostanut asian tärkeyttä tällä sivustolla jo yli seitsemän vuoden ajan ainakin seuraavissa kirjoituksissa

Verokeitaisiin maksettavat korot voitaisiin panna lähdeverolle

Osakeyhtiöiden maksamat korot vähennyskelvottomiksi!

Ulkomaalaisten yhtiöiden suomalaisten tytäryritysten veronmaksu Suomeen on vapaaehtoista

Verokeidasta hyväksikäyttävä monikansallinen yhtiö voi vähentää velankorot kahdesti verotuksessaan!

Valtiovarainministerit ovat tänä aikana vaihtuneet monesti vaan ei ministeriön vaakunaeläin

Verokeidasta hyväksikäyttävä monikansallinen yhtiö voi vähentää velankorot kahdesti verotuksessaan!

Olkoon konsernin emoyhtiö A-maassa, joka lainaa kansainvälisiltä markkinoilta ja saa korkomenojen verovähennysedun A-maassa. Emo sijoittaakin lainatut varat omana pääomana B- maassa sijaitsevaan rahoitusyhtiöön. Yleisimpiä rahoitusyhtiöiden tai tytäryhtiöiden omistuksen koordinointikeskusten sijaintimaita ovat Belgia ja Hollanti, joissa sinne tuloutetuista koroista, osingoista ja myyntivoitoista vain osa, viidesosa tai vähemmän, on verotettavaa tuloa eli joissa todellinen yhtiöverokanta on 6-8 prosenttia. Rahoitusyhtiöstä rahat lainataan tytäryhtiöön Suomessa, jossa korkomenot ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia veroalaisesta yhtiön tulosta. Suomi ei peri lähdeveroa Belgiaan tai Hollantiin maksetuista koroista.

Siis konserni nostaa samasta rahoituserästä kaksi korkomenojen verovähennystukea, maksaa yhden osittaisen veron korkotulosta EU-maassa sijaitsevassa rahoitusyhtiöstä. Kun Suomen investoinnin tuotto kiertää Belgian tai Hollannin kautta takaisin Suomeen, osingoista ei kanneta lähdeveroa; lähdeveroa ei yleensä peritä ulkomaille maksetuista osingoista, kun osingonsaaja on maassa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Suomi puolestaan vapauttaa ulkomaiset osingot yhtiöverosta eikä osingonjaon täydennysveroa ole enää olemassa. Suomeen kotiutettu osinko jaetaan osinkoina kotimaisille ja kansainvälisille omistajille, ja 70 prosentista osingosta on suomalaiselle omistajalle verotettavaa pääomatuloa.

Jos maa A olisi Suomi, konserni keräisi Suomesta kaksi korkomenon verovähennystä, mutta maksaisi osittaista tuloveroa rahoitusyhtiön kautta Belgiaan tai Hollantiin ja suomalaiset omistajat osingoista osittaista pääomatuloveroa. Konserni ja sen omistajat hyötyvät siten nettomääräisesti yhdestä ylimääräisestä korkovähennyksestä.

Ulkomaille maksettavien korkojen paneminen lähdeverolle poistaisi kyseisen ylimääräisen verovähennysedun.

 Vaihtoehtoisesti koko osakeyhtiösektorissa voitaisiin poistaa korkomenojen verovähennysoikeus, jolloin valtionlainojen ulkomaille maksettujen korkojen lähdeverottomuus jäisi voimaan.