Vihdoinkin valtion velka kasvoi selvästi viime vuoden lopun tason yli vallan 2,3 miljardilla eurolla, mutta valtion likvidikassa kasvoi samalla takaisin 0,1 miljardia yli viime vuoden vaihteen tason; ks.
likvidikassa
ja
valtion velka
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Papukaijajournalismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Papukaijajournalismi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
tiistai 9. elokuuta 2011
Valtionvelka 31.7.2011
Valtiokonttorin mukaan valtionvelan kanta oli heinäkuun 2011 lopussa edelleenkin pienempi kuin vuoden 2010 joulukuun lopussa, alennusta 0,8 miljardia euroa, mutta samaan aikaan valtio oli syönyt kassavarojaan 4,4 miljardia euroa. Kassa oli kuitenkin yli kaksinkertainen kuin loppukesästä 2008 ennen kansainvälistä finanssi- ja talouskriisiä.
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
Todellisuus karkaa kestävyysvajelaskelmien lähtötilanteesta!
Suomen eläkerahastoissa on varoja suhteessa BKT:en yhtä paljon kuin Saksalla on EMU-velkaa! Tilastokeskus julkisti perjantaina 17.12.2010 julkisen sektorin velkalukuja kuluvan vuoden kolmannen neljänneksen lopussa.
Suomen koko EMU-velka kasvoi neljänneksen aikana hieman yli miljardilla ja oli 83,8 miljardia euroa eli alle 47 prosenttia tämän vuoden arvioidusta bruttokansantuotoksesta BKT:sta.
Julkisyhteisöjen EMU-velka
Valtio on suuri velkarahalla pelaava sijoittaja, hedge-fund. Markkina-arvoin laskettuna sen nettovarallisuus oli miinuksella 22 miljardia euroa per 30.9.2010: varat vajaa 62 mrd ja velat vajaa 84 mrd. Paikallishallinnon finanssivarat ylittivät niukasti sen velat. Sosiaaliturvarahastojen eli eläkerahastojen nettovarat olivat nousseet jo yli 132 miljardin euron, mutta bruttovarat yli 137 miljardin euron eli 76 prosenttiin BKT:sta.
Julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat
Virtasuurein tarkasteltuna kaikkien julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttia verrattaessa kausitasoittamatonta tietoa edellisen vuoden vastaavaan tietoon. Tuloista kasvoivat eniten tuotannon ja tuonnin verot, tuloverot, omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Julkisyhteisöjen menot kasvoivat vastaavasti 4,0 prosenttia. Menoista kasvoivat eniten välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset sekä maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot
Kun ennustajien BKT:n kasvuennusteet tälle vuodelle ovat keskimäärin korkeintaan 3,5 prosenttia, näemme, että julkisyhteisöjen tulojen kasvuherkkyys on ollut vuodessa kaksinkertainen BKT:n kasvuun nähden.
Kannattaisiko kestävyysvajeurakoijien sittenkin tarkistaa lähtötilanteen arviotaan, vaikka aivan kokeilun vuoksi? Sama koskee kommentoivia papukaijoja. Kokeiluhan kuuluu markkinatalouteen. Neuvostojärjestelmähän romahti juuri sen takia, että siellä kaikki oli suunniteltua.
Asiasta aikaisemmin:
Tosipelleilyä!
Järjenvastainen kestävyysvajelaskelma
Miksi Suomen lainakorko ei ole alle Saksan?
ja siinä olevat linkit vanhempiin kirjoituksiini.
Suomen koko EMU-velka kasvoi neljänneksen aikana hieman yli miljardilla ja oli 83,8 miljardia euroa eli alle 47 prosenttia tämän vuoden arvioidusta bruttokansantuotoksesta BKT:sta.
Julkisyhteisöjen EMU-velka
Valtio on suuri velkarahalla pelaava sijoittaja, hedge-fund. Markkina-arvoin laskettuna sen nettovarallisuus oli miinuksella 22 miljardia euroa per 30.9.2010: varat vajaa 62 mrd ja velat vajaa 84 mrd. Paikallishallinnon finanssivarat ylittivät niukasti sen velat. Sosiaaliturvarahastojen eli eläkerahastojen nettovarat olivat nousseet jo yli 132 miljardin euron, mutta bruttovarat yli 137 miljardin euron eli 76 prosenttiin BKT:sta.
Julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat
Virtasuurein tarkasteltuna kaikkien julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttia verrattaessa kausitasoittamatonta tietoa edellisen vuoden vastaavaan tietoon. Tuloista kasvoivat eniten tuotannon ja tuonnin verot, tuloverot, omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Julkisyhteisöjen menot kasvoivat vastaavasti 4,0 prosenttia. Menoista kasvoivat eniten välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset sekä maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot
Kun ennustajien BKT:n kasvuennusteet tälle vuodelle ovat keskimäärin korkeintaan 3,5 prosenttia, näemme, että julkisyhteisöjen tulojen kasvuherkkyys on ollut vuodessa kaksinkertainen BKT:n kasvuun nähden.
Kannattaisiko kestävyysvajeurakoijien sittenkin tarkistaa lähtötilanteen arviotaan, vaikka aivan kokeilun vuoksi? Sama koskee kommentoivia papukaijoja. Kokeiluhan kuuluu markkinatalouteen. Neuvostojärjestelmähän romahti juuri sen takia, että siellä kaikki oli suunniteltua.
Asiasta aikaisemmin:
Tosipelleilyä!
Järjenvastainen kestävyysvajelaskelma
Miksi Suomen lainakorko ei ole alle Saksan?
ja siinä olevat linkit vanhempiin kirjoituksiini.
torstai 30. syyskuuta 2010
Ei-uutinen!
Minkähän vuoksi yksikään päätiedotusväline ei ole laatinut uutista tänään 30.9.2010 Tilastokeskuksen julkistamasta tilastosta "Julkisyhteisöjen tulot ja menot, 2. neljännes 2010". Sen mukaan julkisyhteisöjen eli valtionhallinnon, sosiaaliturvarahastojen ja paikallishallinnon rahoitusasema parani edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä ja oli plussalla 1,5 miljardia euroa! Se tekee noin 0,8 prosenttia BKT:sta, siis vuositasolla yli kolme (3) prosenttia BKT:sta. Verotulot kasvoivat 5,2 prosenttia ja sosiaaliturvamaksut 5.6 prosenttia. Ehkä tilastojulkistus ei ollut uutinen, koska se ei tukenut papukaijajournalismin ylläpitämää kampanjaa verojen korottamis- ja menojen karsimistarpeesta. Eikö toimituksilla ole yhteiskuntavastuuta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)