Valtiontalous oikealle raiteelle

Tilastokeskuksen arvioima vuoden 2015 bruttokansantuotos BKT ei osoita reaalikasvua vuodesta 2010 ja oli edelleenkin 4,8 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2007, kansainvälisen rahoituskriisin käynnistyessä.

Vuodesta 2010 vuoteen 2015 kasvoivat julkiset investoinnit yli 12 prosenttia ja julkiset kulutusmenot lähes prosentin (mutta kokonaista neljä prosenttia vuodesta 2007). Myös yksityiset kulutusmenot kasvoivat 4,7 prosenttia samana aikavälinä - ja vallan 7,2 prosenttia vuodesta 2007.

Valtiontalous pysyi kuitenkin väärällä raiteella: syyskuusta 2010 tammikuuhun 2016 valtionvelka, nettoutettuna likvidikassan muutoksella, kasvoi lähes 36 miljardia euroa, kun syvimmän kriisin aikana syyskuusta 2008 syyskuuhun 2010 se oli jo kasvanut 20 miljardia. Syyskuusta 2008 valtionvelka on enemmän kuin kaksinkertaistunut, mutta BKT on supistunut.

Keynesiläisen talousideologian mukaiset julkisten kulutus- ja investointimenojen lisäämiset sekä yksityisen kulutuksen kasvattaminen julkisen velanoton avulla eivät siten ole saaneet koko kansantalouden kasvua liikkeelle.

Vuoden 2010 jälkeisen valtionvelan hallitsemattoman kasvun on mahdollistanut euroalueen ja koko maailman poikkeuksellisen löysä rahapolitiikka. Se takia tuhlaavatkin hallituksemme ovat saaneet lainaa nollakoroilla.

Pitkän aikavälin tasapainossa valtionvelan nimelliskorko on kuitenkin neljä ja puoli prosenttia, joka siis tullaan ylittämään jossain vaiheessa kun valtio uusii nollakorkoisia lainojaan, jos valtionvelka jatkaa kasvuaan.

Valtion holtiton velkaantuminen kertoo, että nykyiset veroasteet antavat täysin väärän viestin tulevaisuudessa toteutuvista veroasteista. Siksi valtiontalouden saattaminen terveelle pohjalle on kaikkien suomalaisten etu. 

Nopeimmin se saadaan oikealle raiteelle kiristämällä verotusta siellä, missä veronmaksajia on lukuisimmin. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa on helppo korottaa nopeasti; tuloverojen tuotto kasvaa pienentämällä ansiotulovähennyksiä; yhteisöveron tuotto saadaan kasvuun poistamalla velan korkojen vähennyskelpoisuus.