Irtisanomissuojan parantaminen

Henkistä paluuta DDR:n ajalle edustaa Helsingin Sanomien (30.4.2015) pikkuotsikko tänään: ”SAK parantaisi irtisanomissuojaa, kun voittoa tekevä yritys vähentää väkeä”.

SAK:ssa ei osata asettua työnantajan rooliin ja tehdä johtopäätökset siitä, mitä kalliimmasta irtisanomisesta seuraa työllisyyden ja investointien kannalta. Mätäkuun markkinat, uusjournalismi taloustieteilijän näkökulmasta –pamfletti (ss. 52 – 55) kattaa tämän päättelyn seikkaperäisesti; tunnetusti valta sokaisee ajattelukyvyn, koska työllistämistä ei tarvitse ymmärtää myöskään SAK:n poliittisessa siivessä.

Vielä 1970-luvun alussa useimmilla aloilla otettiin töihin toistaiseksi; koeaikoja ei säännelty, mutta uuden työntekijän palkkaa korotettiin reilusti kolmen tai kuuden kuukauden jälkeen; irtisanomisaika oli palkanmaksuväli; vuonna 1974 työvoimatoimistoissa oli puolen vuoden ajan enemmän avoimia työpaikkoja kuin työttömiä työnhakijoita. Tosin jo seuraavana vuonna taksimiehet kertoivat kuskaavansa porukkaa sosiaalitoimistoista suoraan Alkoon - Sorsan-Virolaisen hallituksen aikaansaannoksia.

Mutta SAK:n vaatimus on myös EU:n kilpailulakien vastainen. Se johtaa ristisubventioon, koska yritysten kannattavat liiketoiminnot pakotetaan tukemaan jatkettavaa, kannattamatonta liiketoimintaa.

Hyvä esimerkki tällaisen sääntelyn turmiollisuudesta on se, kun poliitikkojen kontrolloima Suomen Pankki pakotti pankit keskikorkosääntelyyn 1960 - 1980 –luvuilla. Sen johdosta pankit laajensivat tappiollista vähittäispankkitoimintaa tehden voittonsa yritysten valuutan- ja maksujen välityksellä. Keskikorkosääntely oli suurimpia syitä siihen, ettei pankeilla ollut riskinsietokykyä 1990-luvun alussa. Tappioiden salailu johti tehottomuuksien poksahtamiseen - ja koko kansantalous ajautui lamaan.

Ymmärretäänköhän SAK:ssa myöskään sitä, mitä voitto tarkoittaa päätöksenteossa? Laskentanaisen voitto sisältää oman pääoman tuoton, mutta taloustieteilijän voitto ilmaistaan sekä oman että vieraan pääoman kustannuksen vähentämisen jälkeen; oman pääoman korko sisältää myös riskilisän. Taloudellinen voitto on siten lähinnä laskentamiehen liikevoitto vähennettynä koko sitoutuneen pääoman korolla riskilisineen.

Lisäys 4.5.2015 klo 12.20: Samaa työttömyyttä kasvattavaa ja investointeja alentavaa sanomaa tarjoaa myös MTV3:n sivusto täysin kritiikittömästi: sylikoirajournalismi elää klikkausjournalismista