Kuntien nettovelka oli kesäkuun 2011 lopussa positiivinen eli 2,1 mrd euroa, jossa oli kasvua tasan miljardi vuoden 2010 lopusta; ks. Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta paikallishallinto.
Kuntien toimintamenot kasvoivat 5 prosenttia tammi–syyskuussa 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna; kuntien verotulot kasvoivat 6 prosenttia ja valtionosuudet 3 prosenttia; kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus eli vuosikate kasvoi samana vertailujaksona vallan 17 prosenttia (!) Tilastokeskuksen kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan.
Eipä ihme, että Etelä-Savon kunnilla on varaa kustantaa synnytysosastoa sekä Mikkelissä että Savonlinnassa, vaikka koko maakunnassa syntyy vain pari kolme vauvaa vuorokaudessa; ks. Helsingin Sanomat, kotimaa 28.11.2011.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus tänään, "jos kunnat pitävät kunnallisveronsa nykyisellä tasolla, seuraavien kolmen valtuustokauden aikana – siis 12 vuodessa – kuntien nettovelka kymmenkertaistuu(!)", tuskin tarkoittaa sitä, että kuntien nettoVARAT nousisivat 21 miljardiin euroon.
Aidon, tosiasioihin perustuvan journalismin asemasta pääkirjoitus kertoo siitä, minkä tahon sylikoira lehti tahtoo tällä hetkellä olla vahvistaakseen levikkiään. Lehdelle vuodatetussa laskelmassahan reki on valjastettu hevosen eteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
1 kommentti:
Viimeisin tilastojulkistus kertoo kuntien nettovarojen nousseen 2,4 mrd euroon 30.9.2011;
ks.
http://www.tilastokeskus.fi/til/jyrt/2011/03/jyrt_2011_03_2011-12-16_tau_001_fi.html
Kuntien EMU-velka on pysynyt lähes muuttumattomana vuoden 2009 lopusta lähtien:
ks.
http://www.tilastokeskus.fi/til/jyev/2011/03/jyev_2011_03_2011-12-16_tau_001_fi.html
Julkinen mediakäsitys kuntien talouden kehityksestä on kuitenkin aivan päinvastainen.
Lieneekö siihen syynä se, että olemme jo niin tottuneet elämään julkisessa valheessa, joka on vain hieman toisenlainen kuin Vaclav Havelin näytelmissään kuvaama.
Lähetä kommentti