Amerikkalainen unelma Suomessa

“Amerikkalainen unelma löytyy Suomesta”, otsikoi Helsingin Sanomat hallintopäällikkönsä Jaakko Lähteenmaan Merkintöjä-palstan pääkirjoitussivuillaan 9.4.2016 tukeutuen kanadalaisen professorin Miles Corakin johtopäätökseen.

Professori Markus Jäntin tutkimukseen viitaten ”Amerikkalainen unelma, kapuaminen sukupolvessa isän alimmasta tuloviidenneksestä ylimpään, onnistuu Yhdysvalloissa vain seitsemän prosentin todennäköisyydellä”, mutta Suomessa ”kapuaminen alimmasta ylimpään tuloviidennekseen onnistuu pojista yli 12 prosentilla”.

Asian voi kertoa myös toisin: ”Suomessa todennäköisyys pysyä isän seurana alimmassa tuloviidenneksessä on 30 prosenttia”, mutta ”alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan amerikkalaisisän poika päätyy samaan alimpaan viidennekseen 42 prosentin todennäköisyydellä”.

Se, miltä vuosilta ja vuosikymmeniltä Jäntin tutkimuksen tilastot ovat, ei käy selville.

Lähteenmaan mukaan ”Suomen menestyksen avaimeksi Corak nimesi tasa-arvoiset koulutusmallisuudet” pudottaen seuraavaksi: ”Jäntti on täsmentänyt erityiseksi onnistumiseksi peruskoulu-uudistuksen, joka vähensi … sukupolvien välistä tulokorrelaatiota”.

Siis peruskoulu-uudistusko olisi Suomesta löytyneen amerikkalaisen unelman taustalla?

USA:n koulujärjestelmähän on nimenomaan aina nojannut ja nojaa peruskouluun, yhtenäiskouluun, jossa 11-vuotiaana ei valita akateemisen ja ammatillisen tien välillä. Jos yhtenäiskoulu on niin mainio, niin miksi se ei USA:ssa pidä yllä Suomen kaltaista sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta?

Kaiken lisäksi Saksa, Euroopan talousmoottori jo seitsemättä vuosikymmentä, on koko ajan saanut OECD:ltä ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä pyyhkeitä epädemokraattisesta koulutusjärjestelmästään, jossa valinta akateemisen ja ammatillisen koulutusväylien välillä tehdään jo 11-vuotiaana.

Suomessa siirryttiin yhtenäiskouluun vähäväkisessä Lapin läänissä 1972 ja runsasväkisellä pääkaupunkiseudulla 1977. Jos Jäntin tulotiedot ovat vuodelta 2010, vuonna 1977 peruskoulun aloittaneet pääkaupunkiseutulaiset olivat silloin 40-vuotiaita, Lapissa ensimmäiset peruskoululaiset 45-vuotiaita. Peruskoulun käyneet ovat siten tämän vuosikymmenen alussa olleet tyypillisesti vasta uransa puolivälissä.

Johtopäätös, että sukupolvien välisen tulokorrelaation väheneminen johtuisi peruskoulu-uudistuksesta, ei siten voi perustua elinikäisiin tuloihin vaan joihinkin valikoituihin vuosiaineistoihin. Myös pari vuosikymmentä vuotta sitten julkaistiin vertailuja, joissa Suomen sukupolvien välinen tuloliikkuvuus oli länsimaiden huippua.

Lähteenmaan kirjoituksen osoite paljastuu sen lopusta: ”Amerikkalainen unelma on uhattuna”; ”Koulutussäästöjen kanssa kannattaa olla nyt tarkkana, ettei pesuveden mukana mene mitään ylimääräistä, esimerkiksi amerikkalainen unelma”.