The Telegraph –lehdessä Allister
Heath kommentoi Jean-Claude Junckerin ajattelemaa uutta eurooppalaista rahoitusalan
päällekatsojaa, jonka johtoon hän on listannut kolme ”obscure” poliitikkoa:
entisen pääministerimme Kataisen, Hollannin valtiovarainministerin ja
vasemmistolaisen virkakoneiston edustajan Jeroen Dijsselbloemin ja Latvian
entisen pääministerin Valdis Dombrovskisin. Kenelläkään heistä ei ole kokemusta
rahoitustoimialalla toimivien yritysten johdosta; amatöörejä kaikki tyynni
Allister Heathin mukaan.
Heath korostaa, että
EU:ssa kisaa kaksi vaihtoehtoista ideologiaa: 1. sosialistinen, korporatiivinen
ja sisäänpäin katsova säie, joka pyrkii varjelemaan Manner-Euroopan hyvinvointivaltioita
globalisaatiolta; ja 2. klassinen vapaamielinen, kilpailua korostava tendenssi,
joka pyrkii edistämään maanosan taloudellista tehokkuutta yhteismarkkinoiden
avulla. Heath näkee Junckerin kaavailut uhkaksi Britannian taloudelle ja
erityisesti Lontoon rahoituspalveluliiketoiminnalle.
Valitettavasti Jyrkimme
joutui johtamaan eurososialistista hallitustamme päästäkseen ylipäätänsä
pääministeriksi. Kataisella ei koskaan pääministerinä ollut syvällistä sanomaa.
Hän puhui pinnallisesti muun muassa verotuksen kannustavuuden vaatimuksesta
niissä tilaisuuksissa, joissa kuulin häntä: Kataisen aikana keskiluokan valtion
tuloveroa alennettiin, mutta samaan aikaan korotettiin kulutusveroja.
Mihin tällainen verolinja
kannusti, kun samaan aikaan korotettiin myös pääomatuloveroa? Jos Katainen
osaisi analysoida tämän selkeästi, lyhyesti ja ymmärrettävästi, hän läpäisisi testini
rahoitusalan direktoraatin komissaariksi.
Loogista päättelyä vaaditaan
kummassakin, vaan kuinka onkaan Jyrkin laita: ettei hän vain ole kyvyiltään kepeä
moralisoija, joita Internet ja lehdistömme on täynnä.
.jpg)
2 kommenttia:
Tuo esittämäsi kysymys on oikein hyvä itsellekin pohdittavaksi, kun oma talousosaaminen lienee lähellä johtavien poliitikkojen tai keskinkertaisen lukiolaisen osaamistasoa eli aika heikkoa.
En minä siihen oikein osaa vastata, mutta yritetään.
Kulutusverojen nosto on syönyt suomalaisen työn hintaa alentavan tuloverojen alentamisen positiivisen vaikutuksen. Pääomatulojen verotuksen nosto (varsinkin osinkojen) taas on ainakin omalla kohdalla ohjannut pääomia pois suorista osakesijoituksista osingot uudelleen sijoittaviin ETF:n, osuuspääomiin ja myöskin asuntolainan nopeampaan lyhentämiseen (osakesäästämisen sijasta), kunhan korot palaavat normaalimmalle tasolle.
Pääomaverojen nosto taas on siirtänyt pääomia pois investoinneista.
Menikö sinne päinkään?
t: Petri
Poliitikko-jargonissahan analyysi menee varmaan kutakuinkin seuraavasti:
Tuloverojen laskulla on saatu työllisyyttä lisääviä dynaamisia vaikutuksia. Kulutusverojen nosto taas on ollut kova pala nieltäväksi, kun se on kohdistunut myös kaikkein vähäosaisimpiin. Onneksi olemme saaneet rukattua kuitenkin vastapainoksi tulonsiirtopaketin. Rahoitamme sen velan otolla ja pääomatulojen veron nostolla, joka myös luo osaltaan oikeuden mukaisuutta. Näin saadaan rikkaatkin mukaan talkoisiin.
t: Petri
Lähetä kommentti