tiistai 11. helmikuuta 2014

Keskitetyssä järjestelmässä valta piiloutuu

Byrokraattiset menettelytavat rinnastetaan usein demokratiaan erityisesti valtiovetoista hyvinvointia kannattavien taholta. Keskitetyssä järjestelmässä valta piiloutuu byrokratian rattaisiin; kukaan ei ole selvillä lopullisesta päätöksentekijästä; kukaan ei ota vastuuta suunnitelmista eikä toimeenpannuista teoista.

Esimerkiksi puistoalueelle asuinrakennuksia luonnosteleva kaava-arkkitehti tulee "kuulemaan" lähiasukkaiden näkemyksiä, mutta arkkitehti ei ole itse päättänyt aloittaa puistoalueen valtaamista asuntotuotannolle eikä hänen esimiehensä yleensä ole paikalla tunnustamassa että hän olisi määrännyt puistoalueen kaavoittamisen; joku elin on jossakin vahvistanut seudun yleiset kehittämisperiaatteet, jonka jälkeen niitä on vain "tarkennettu" eri valmisteluportaissa.

Byrokratian näkymättömät kädet pyörittävät itse itseään niin kauan kuin rahoitus tulee ulkopuolta. Byrokratian rahoitus perustuu ulkopuolisilta pakolla kerättäviin veroihin, tai asiakasmaksuihin jos monopoli on osa byrokratiaa. Siksi byrokratia ja sen monopolit eivät kohtaa luonnollista testiään: kuinka menestyä kilpailussa vaihtoehtoisten organisointimuotojen kanssa.

Byrokratia pyrkii päinvastoin vaikuttamaan lainsäädäntöön siten, että byrokratian etuoikeudet, privilegiot, vain vahvistuisivat ja että potentiaalinen kilpailukaan ei haittaisi byrokratiaa; byrokratiaa pyörittävät valmistelevat itse byrokratiaa säätelevät lait ja asetukset, jotka heidän edusmiehensä ja -naisensa kumileimaavat.

Byrokratia romahtaa, jos rahoitus kuivuu byrokratian muodostuessa liian suureksi taakaksi ulkopuolisille, jotka päättävätkin "äänestää väärin". Saksan "demokraattinen" tasavalta luhistui, kun Trabantit lähtivät liikkeelle korkeamman hyvinvoinnin perään. Neuvostoliiton talous romahti siksi, että byrokratiaa pyörittävän eliitin yksityinen etu muodostui talouden vaihtoehtoisissa organisointimuodoissa huomattavasti korkeammaksi kuin heidän nauttimansa privilegiot vanhassa yksipuoluejärjestelmässä.

Byrokraattista yhteisöllisyyttä ajavat haluavat rajoittaa kilpailua ja byrokratiaa rahoittavien valinnanvapautta; siksi markkinatalous, jossa on toimiva kilpailu, on erityisen kielteinen neljäs tie "hyvää" ajavien sisäpiiriläisten taholta.

Kilpailutalouden hyvyys torjutaan kääntämällä asiat päälaelleen: valinnanvapaus eriarvoistaa tai kilpailu heikentää palvelun laatua aivan kuin laadulla ei voisi kilpailla mahdollistamalla laajemman valinnanvapauden.

Kataisen eurososialistinen hallitus on rakenneuudistuksessa, perestroikassa, valinnut hallinnon keskittämisen toivossa, että mahdollisimman moni sen äänestäjistä hyötyisi byrokratian lisäkerrostumien muodossa.


Ei kommentteja: